Työmarkkinoiden keskusjärjestöt nostaisivat eläkeputken alarajaa ja lätkäisisivät leskeneläkkeille määräajan
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat yhdessä laatineet ehdotuksen, joka nostaisi eläkeputken alarajaa vuodella ja muuttaisi leskeneläkkeen määräaikaiseksi.
Järjestöjen mukaan toimenpiteet tukevat hallituksen tavoitetta työllisten määrän lisäämisestä 60 000 henkilöllä ja säädösmuutosehdotukset tulisi valmistella pikaisesti kolmikantaisesti.
Ehdotuksen mukaan eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella eli 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.
Työministeri Timo Harakka (sd.) pitää keskusjärjestöjen ehdotusta lisäpäiväoikeuden ikärajan nostamisesta hyvänä.
– Eläkeputken alarajan nostaminen vähentää ikääntyvien riskiä joutua työttömäksi ja on perusteltua yleisen eläkeiän nousun takia, kommentoi Harakka Twitterissä.
Eläkeputken ajatus on, että työttömäksi jäänyt eläkeikää lähestyvä ihminen voi saada ansiosidonnaista eläkeikään asti.
Ehdotuksen allekirjoittivat Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kuntatyönantajat KT, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK.
Aiemmat hallitukset ovat tavallisesti hyväksyneet työmarkkinajärjestöjen yhteiset esitykset.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on alkutaipaleellaan korostanut työmarkkinajärjestöjen merkitystä, joten oletettavasti myös tämä hallitus hyväksyy työmarkkinajärjestöjen yhteisen linjan.
Järjestöjen ehdotuksessa leskeneläke muutetaan määräaikaiseksi, ja sitä maksettaisiin kymmenen vuotta tai siihen asti, kunnes nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta.
Nykyisin leskeneläkettä maksetaan leskeksi jääneelle läpi koko elämän.
Leskeneläke ulotettaisiin kuuluvaksi myös avoleskelle, jos hän ehti asua avopuolison kanssa yli viisi vuotta ja heillä on alaikäinen lapsi.
Lapseneläkkeen maksamista puolestaan jatkettaisiin kahdella vuodella 20 ikävuoteen.
Muutokset koskisivat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä.