Työmarkkinajärjestöt näkevät monta hidastetta hallituksen työllisyystavoitteen tiellä
Helsingin Säätytalolla hallituksen työllisyyden ja kasvun seminaariin osallistuneet työmarkkinajärjestöt näkivät työllisyyden kasvun tiellä monia esteitä, mutta haasteiden luonteesta oli useita näkemyksiä.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on ottanut tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
Työmarkkinajärjestöjen johtajat näkivät tärkeäksi muun muassa osaamisen kehittäminen koko työuran aikana.
– Tärkeää on, että kaikki oppivat oppimaan, yhdellä koulutuksella ei pärjätä sitä 45 vuoden työuraa, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– On erityyppistä työvoimaa ja erityyppistä työttömyyttä. Työttömät pitää segmentoida ja olla yksilöllisempiä palveluja, lisäsi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Fjäderin mukaan itse itsensä työllistävät pitäisi huomioida nykyistä paremmin ja jyrkkää jakoa yrittäjien ja palkansaajien välillä pitäisi purkaa.
Asuminen ja työvoiman liikkuvuus nähtiin palkansaajajärjestöjen puolella haasteena.
– Riittävä kaavoitus ja rakentaminen ovat edellytys sille, että kannattaa lähteä muuttamaan (työn perässä) vähän pidemmältäkin. Et varmasti lähde muuttamaan, jos tarjolla on vain osa-aikainen duuni, SAK:n Eloranta sanoo.
Akavan Fjäderin mukaan asumisen hinta on kasvualueilla pitkään muhinut ongelma, jonka ratkaisu vaatisi uudenlaisia toimia. Hän nosti ulkomailta onnistuneena esimerkkinä Itävallan pääkaupungin Wienin, joka on onnistunut pitämään asumisen hinnat kohtuullisina.
– Asumiskustannukset tulevat vastaan, kun työpaikat syntyvät kaupunkeihin. Tästä on vuosia puhuttu, ja eikä kaavoittaminen näytä purevan, tarvittaisiin jotain muutakin, Fjäder sanoo.
Keskusteluissa korostui myös Suomen tekeminen houkuttelevammaksi työperäiselle maahanmuutolle. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puolsi kielivaatimusten löyhentämistä suomalaisessa työelämässä.
– Meillä täytyy olla selkeä ohjelma, miten hankitaan työperäistä maahanmuuttoa. Kotouttamisesta sanotaan, että parhaat keinot siihen ovat työ ja kieli, mutta on kysyttävä, olemmeko liian tiukkoja kielen suhteen?
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan yritysten tulisi satsata siihen, että Suomessa opintonsa saavat ulkomaalaiset opiskelijat myös jäisivät töihin Suomeen.
– Yritysten on tehtävä enemmän, jotta opiskelijat integroituvat ja jäävät tänne. Väittäisin, että opiskelijoiden maahanmuutto on sitä hyväksytyintä maahanmuuttoa, Häkämies sanoi.
STTK:n Palola puolsi hallituksen aikeita kehittää työllisyyttä muun muassa osatyökykyisten parissa.
– Itse en pidä sanasta osatyökykyinen, mutta siinä joukossa on valtava potentiaali. Me tarvitaan kaikki yksilöt rakentamaan suomalaista hyvinvointia.