Työmarkkina-asiantuntijan näkemys: Rinne puuttui työmarkkinoihin edeltäjäänsä vähemmän
Kuluneella viikolla valtakunnallinen huomio on keskittynyt hallituksen kaatumiseen, mutta samaan aikaan työmarkkinoilla on eletty dramaattisia hetkiä.
Valtakunnansovittelijan pöydässä on ratkottu useita eri työriitoja.
Ratkaisuja ei ole löytynyt, joten maanantaina ovat alkamassa laajat työtaistelut, jotka koskevat jopa 100 000:ta työntekijää.
Kolmipäiväisessä lakossa on mukana Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n alaisia työntekijöitä.
Lakko on kaikkien sääntöjen mukainen menetelmä, jota työntekijäpuoli voi käyttää saadakseen läpi omia neuvottelutavoitteita, muistuttaa Åbo Akademin sosiologian lehtori Mika Helander.
Työmarkkinoihin perehtynyt Helander sanoo, että suuresta koosta huolimatta lakot eivät uhkaa Suomen yhteiskuntarauhaa.
Lakkojen lisäksi lähestymässä on Metsäteollisuuden julistama työsulku, jonka on määrä toteutua sahoilla ja vaneritehtailla 12. joulukuuta alkaen ja kestää kuusi vuorokautta.
Työsulku on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana.
Käynnissä on liittokierros, eli työnantajia ja palkansaajia edustavat liitot neuvottelevat keskenään kunkin alan tulevista työehdoista ja palkoista.
Niin sanottua kierroksen päänavausta ei ole vielä saavutettu, sillä työantajapuolen Teknologiateollisuuden ja työntekijöiden Teollisuusliiton työriita on ratkaisematta. Siinä erimielisyydet koskevat palkankorotusprosenttia.
Teollisuusliitto on sovitellut työriitojaan myös Metsäteollisuuden ja Kemianteollisuuden kanssa.
Työehtosopimusneuvottelut voivat ulkopuolelta tarkasteltuina vaikuttaa välillä sekavilta.
Huoleen ei Helanderin mukaan ole kuitenkaan syytä, koska työmarkkinoilla ei ole käynnissä mitään järjestelmätason kriisiä.
Helander arvioi, että vakiintuneista pelisäännöistä pidetään Suomessa hyvin kiinni.
Monimutkaisuutta lisää se, että liittokierroksella on näkyvissä alakohtaisia eroja.
– Joka alalla on jotain, mikä hiertää. Sitten on tietysti tämä palkankorotuskysymys eri aloilla, eli jotkut kokevat tulevansa takamatkalta niin, että pitäisi saada kompensaatiota, mikä nyt esimerkiksi terveydenhoitoalalla tulee vastaan, Helander sanoo.
Helander huomauttaa, että viime vaalikaudella pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puuttui työmarkkinamekanismiin huomattavasti pääministeri Antti Rinnettä (sd.) voimakkaammin.
– Sipilä puuttui työmarkkinoiden logiikkaan aika hurjastikin. Hän tuli hyvin aggressiivisesti työmarkkinoihin puuttumaan, Helander sanoo.
Merkittävintä oli painostus pakkolaeilla kilpailukykysopimuksen edistämiseksi.
Edellisellä hallituskaudella työmarkkinaosapuolet solmivat kilpailukykysopimuksen, johon kuului työajan palkaton pidennys eli niin sanotut kiky-tunnit.
Sipilän hallituksen väläyttämillä pakkolaeilla olisi muun muassa leikattu lomarahoja, pisimpiä vuosilomia ja sairauslomapalkkaa.
Sipilän kaudelta perinnöksi jääneet kiky-tunnit ovat yksi kipeimmistä kysymyksistä tällä liittokierroksella.
Työnantajapuoli on halunnut pitää työajanpidennyksestä kiinni, kun taas työntekijäpuoli tahtoo kiky-tunneista eroon.
Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä kiky-tuntien poistumisesta on sovittu, mutta Metsäteollisuuden ja Kemianteollisuuden aloilla kysymystä ei ole vielä ratkottu.
Pääministerinä ollessaan Rinne ehti esittää julkisuudessa toiveen, että työmarkkinajärjestöt hakisivat ratkaisua kiky-kysymykseen keskitetysti, mutta idea ei saanut laajaa kannatusta.
Toisaalta Rinne myös painotti, että hallitus ei ole työmarkkinaosapuoli eikä se tunkeudu neuvotteluihin.
Rinteen hallitus kaatui kärjistyneeseen hallituskriisiin tällä viikolla. Helander arvioi, että pääministerin vaihtuminen ei vaikuta suuresti uuden hallituksen linjaan työmarkkina-asioissa.