Tutkimusryhmä HS:ssä: Hakkuurajoitukset Euroopassa eivät lisäisi hiilinieluja merkittävästi – "Jos Eurooppa vähentää hakkuita, ne siirtyvät valtaosin muualle"
Paljon keskustelua aiheuttaneet hakkuurajoitukset eivät ole välttämättä tehokas tapa lisätä hiilinieluja.
– Jos Eurooppa vähentää hakkuita, ne siirtyvät valtaosin muualle maailmaan ja kutistavat näissä maissa hiilinieluja, kertoo Helsingin Sanomien esittelemä suomalais-norjalainen tutkimus.
Tutkijaryhmä halusi selvittää, miten mahdolliset hakkuurajoitukset Euroopan unionissa ja Norjassa vaikuttaisivat hakkuiden siirtymiseen ja metsätalouteen.
Päätelmä on, että hakkuurajoitukset eivät ole tehokasta ilmastopolitiikkaa.
Jos hakkuita alettaisiin rajoittaa Euroopassa, koko maailman hiilinielua rajoitukset kasvattaisivat vain sen 20 prosentin osalta, joka ei vuotaisi muualle, tutkimuksessa todetaan.
Hakkuiden lisäksi iso osa puuhun perustuvasta teollisuudesta siirtyisi muualle.
Esimerkiksi sellun tuotannon vähentyminen Euroopassa korvautuisi 80-prosenttisesti sellunteon lisääntymisellä toisaalla.
Tutkimusryhmä selvitti myös sitä, onko ilmaston kannalta väliä, missä päin maailmaa hakkuut tehdään. Vastaus on kyllä.
– Esimerkiksi Etelä-Amerikassa on paljon hakkuita, jotka ovat pienentäneet puuston hiilivarastoja, toisin kuin Euroopassa. Tässä näkyy se, että Brasiliassa raivataan sademetsää maataloutta varten, toteaa asiantuntijaryhmään kuulunut emeritusprofessori Risto Päivinen.
Myös sellutehtaiden hiilipäästöt ovat tutkimusten mukaan Pohjoismaissa selvästi pienemmät kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
Hakkuurajoitusten ilmastovaikutuksia heikentää Päivisen mukaan myös se, että jos puuta ei ole saatavilla tai sen hinta nousee rajoitusten takia, se korvautuu haitallisemmilla materiaaleilla.
– Jos puupohjaiset tuotteet poistuvat markkinoilta ja korvautuvat teräksellä, betonilla tai muovilla, hiilijalanjälki on vielä pahempi, hän muistuttaa.