Tutkimusprofessori: Pienituloisten veronkevennykset ja yksilölliset ratkaisut vaikuttavat järkeviltä askelilta työllisyyden parantamiseen
Veronkevennysten kohdentaminen pienituloisille on järkevää, jos veroratkaisuilla halutaan tukea työllisyyttä, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi.
Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että verotuksen vaikutukset työllisyyteen eivät välttämättä ole kovin suuria.
Hallitus esitteli eilen budjetin yhteydessä listan 25 toimenpiteestä, joilla 75 prosentin työllisyystavoitetta lähdetään jahtaamaan.
Hallitus aikoo käynnistää esimerkiksi alueelliset kuntakokeilut, joilla pyritään parantamaan pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä kiinni töihin. Lisäksi muun muassa palkkatukea uudistetaan ja laajennetaan.
Kotakorpi kommentoi STT:lle sähköpostitse, että hallitus näyttää hakevan yksilöllisempiä ratkaisuja työllisyyden parantamiseen, mikä voi olla järkevä ratkaisu, kun kaikkein vaikeimmin työllistyviä ihmisiä yritetään saada työelämään.
Arvioita ehdotettujen toimien kustannusvaikuttavuudesta on hänen mukaansa tässä vaiheessa mahdotonta antaa.
– Voi olla, että saadaan joitain ihmisiä työllistettyä, mutta en osaa ottaa kantaa siihen, paljonko toimenpiteet maksavat, Kotakorpi kirjoittaa.
Kotakorpi korostaa, että lisätoimia tarvitaan. Hallituksen seuraava suuri etappi on ensi kevään kehysriihi, jossa työllisyystoimien toteutumista arvioidaan ja seuraavien askelien suuntaviivoja linjataan.
Tavoitteenasettelussa kokonaiskuvan ymmärtäminen on tärkeää, Kotakorpi muistuttaa. Hän pohtii, että työllisyyden nostamisen ei pitäisi olla perimmäinen tavoite itsessään, vaan hyvinvoinnin.
Työllisyys on ongelmallinen tavoite myös siinä suhteessa, että se riippuu paljon talouden suhdanteista. Jos työllisyystavoite jää syystä tai toisesta saavuttamatta, luvassa voi olla ikäviä yllätyksiä, jos hallituskauden muut toimet on rakennettu sen varaan.
Kotakorpi pitää otsikointia veronkorotuksista harhaanjohtavana, sillä hallituksen veroratkaisuissa ei ole suurta dramatiikkaa. Palkansaajiin kohdistuva maksujen nousu periytyy edelliseen hallituskaudella tehdystä kilpailukykysopimuksesta.
Hän myös muistuttaa, että verotuksen keventyminen kokonaisuudessaan olisi jopa kummallista, kun ottaa huomioon kestävyysvajeen. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamiseen tarvitaan rahaa.
– Julkisessa taloudessa on useiden miljardien kestävyysvaje – jos veroja ei ikinä yhtään korotettaisi, ne miljardit pitää saada kasaan pelkästään leikkauksilla ja tehostamisella. Varmasti se näkyisi hyvinvointipalveluissa ja ihmisten hyvinvoinnissa, Kotakorpi pohtii.
– Viime vaalikaudella, nousukauden huipulla kevennettiin verotusta rankasti ja siten kasvatettiin valtion budjetin alijäämää.