Tutkimus: Korona mullisti suomalaisten elämän – tämä puuha oli monille todellinen piristysruiske
Uudessa, joulukuussa toteutetussa tutkimuksessa suomalaiset arvioivat miten koronapandemia on vaikuttanut heidän elämäänsä viidella osa-alueella kuluvan vuoden aikana.
Nämä alueet ovat tapa tehdä töitä, ajanvietto kotona, ruoanlaitto, tavaroiden ja palveluiden ostaminen verkossa sekä liikunta.
Vastaajista enemmistö (55,9 prosenttia) kokee, että koronapandemia on vaikuttanut elämään myös positiivisesti mm. etätyön, lisääntyneen vapaa-ajan, ruoanlaiton sekä rahansäästön muodossa.
Tutkimuksessa vastaajat arvioivat yleisesti kuinka suuresti he kokivat koronan vaikuttaneen heidän elämäänsä, huomioiden kaikki elämän eri alueet.
Kokonaistuloksia katsottaessa selkeä enemmistö, 59,4 prosenttia vastaajista, koki koronan vaikuttaneen heidän elämäänsä radikaalisti tai melko paljon. Huomionarvoista on, että lähes 40 prosenttia vastaajista koki että korona on vaikuttanut heidän elämäänsä melko vähän tai ei lainkaan.
Koronapandemian tuomat poikkeusolot ovat lisänneet suomalaisten kotona viettämän ajan osuutta päivittäisessä arjessa.
Vastaajista lähes 37 prosenttia kokee tämän positiivisena, kokien kotona ajan olevan kiireettömämpää ja aikaa olevan enemmän myös itselle ja perheelle.
Vastaajista yli 26 prosenttia kokee muutoksen negatiivisena, perustellen tyypillisesti tunnettaan yksinäisyydellä, sosiaalisten kontaktien puutteella ja ahdistuneisuudella. Vastaajista yli kolmasosa (37,2 prosenttia) kokee, ettei heidän tavassaan viettää aikaa kotona ole tapahtunut muutosta suuntaan tai toiseen.
Kotona tapahtuva ruoanlaitto on kokenut koronapandemian myötä piristysruiskeen. Vastaajista 30,5 prosenttia kokee, että koronan tuoma muutos elämään on vaikuttanut melko positiivisesti tai erittäin positiivisesti heidän tapaansa laittaa ruokaa.
Pääasiallisiksi syiksi vastaajat kertovat kiireen vähenemisen – aikaa laittaa ruokaa on enemmän, ruoanlaiton kehittymisen terveellisempään suuntaan, sekä uusien ruokien ja makujen löytämisen.
Vastauksissa nousi esiin myös perhepiiriin liittyvä sosiaalinen ulottuvuus; ruoanlaitto läheisten kanssa koetaan mukavaksi. Useat ovat myös yleisesti oppineet nauttimaan ruoanlaitosta eri tavalla kuin ennen.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös koronapandemian vaikutusta suomalaisten tapaan ostaa tuotteita ja palveluja.
Yli 44 prosenttia vastaajista totesi, että he ovat ostaneet tavaroita, tuotteita ja palveluja enemmän verkosta pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.
Näiden vastaajien joukossa suosituimmat verkko-ostosten kategoriat ovat vaatteet, kengät ja muoti, elektroniikka ja teknologia, sekä ruokaostokset (ruoka- ja juomatarvikkeet).
– Tutkimustulosten valossa voimme odottaa vahvaa verkko-ostosten tilaus- ja ostopiikkiä joulukuussa aiempiin vuosiin verrattuna, kommentoi Jyrki Kallinen Crowst Oy:sta.
– Tämä kattaa tyypilliset joululahjatuotteet ja palvelut, sekä myös ruokatarvikkeet ja päivittäistavarat. On perusteltua odottaa, että nykyisen tilanteen vallitessa yhä useampi tulee suosimaan myös ruoka- ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuspalveluita aiempiin vuosiin verrattuna, Kallinen lisää.
Vastaajista lähes 40 prosenttia (39,1 prosenttia) kokee, että koronapandemia on vaikuttanut joko melko negatiivisesti tai erittäin negatiivisesti heidän tapaansa urheilla ja harrastaa liikuntaa.
Erityisesti julkisissa tiloissa kuten kuntosaleilla käyvät sekä ryhmäliikuntaa harrastavat kokivat koronan vaikutuksen erityisen negatiivisena. Tyypillisesti kävelyä, juoksemista ja ulkoilua harrastavat ihmiset kokivat koronan vaikutukset vähäisemmiksi. Osalla vastaajista ulkoilun osuus ja luonnossa liikkuminen olivat jopa kasvaneet pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.
Vahvimmin koronan vaikutukset sekä pandemiaan liittyvät rajoitukset ovat tuloksia tarkastellessa kohdistuneet ihmisten sosiaaliseen elämään.
Perhepiirissä lisääntynyt yhteinen aika koetaan positiivisena, mutta muiden sukulaisten ja ystävien kanssa tapahtuvan kanssakäymisen vähäisyys koetaan vastaavasti rajoittavana ja jopa ahdistavana.
Vastaajat ottivat kantaa myös siihen, mitä koronapandemian vaikutuksesta muuttuneita asioita he toivoisivat pitävänsä elämässään myös pandemian päätyttyä. Vahvimmin tuloksissa esiin nousivat etätöiden tekeminen, ruoanlaitto kotona, sekä yleiseen, vahvistuneeseen kiireettömyyden tunteeseen myötävaikuttavat tekijät.
Tutkimukseen vastasi 1 200 16-80 -vuotiasta vastaajaa älypuhelimillaan, ja se toteutettiin Suomessa 4.12. – 9.12.2020. Virhemarginaali on 95 prosentin todennäköisyydellä ±2,8%. Tutkimuksen toteutti Crowst.