Tutkijatohtori Aivelo pitää testausta rajalla kiireisimpänä toimena koronamuunnoksen torjunnassa
Tutkijat tulkitsevat eri tavalla sitä, millaisen uhan tai riskin uudet koronavirusmuunnokset aiheuttavat Suomessa.
Eroon koronasta -asiantuntijatyöryhmän mukaan koronaviruspandemian tilannekuva on muuttunut viime viikkojen aikana hälyttävästi ja uusien muunnosten leviäminen on estettävä heti.
Sen sijaan virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta varoisi liioittelemasta uusien virusvarianttien uhkaa.
– Ei kannata hysterisoida. Tämä on yksi virusmuunnos muiden joukossa, joskin sen korkeampi tartuttavuus on huolestuttavaa, Julkunen sanoo STT:lle.
Yksi Eroon koronasta -ryhmän jäsen on Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Hänen mukaansa Suomeen tulevat olisi testattava rajalla kattavasti ja alkuperämaasta riippumatta. Brittimuunnos on levinnyt jo laajalle Eurooppaan.
Myös Julkunen pitää tärkeänä, että uusien muunnosten riskimaista saapuvat ihmiset saadaan testeihin. Hän pitää rajavalvonnassa jo tehtyjä muutoksia riittävinä.
– Emme me voi koko yhteiskuntaa sulkea tai osoittaa suuria määriä terveydenhuoltohenkilökuntaa rajalle seuraamaan tilannetta. Ei meillä ole ylimääräistä kapasiteettia rajoille ja satamiin odottamaan ja tarkastamaan matkailijoita.
Aivelon mukaan kaikista koronatartunnan saaneista olisi tutkittava, onko kyseessä juuri brittimuunnos.
– Tällä hetkellä koronaviruksen tunnistavalla PCR-testillä testataan vain tartunta. Esimerkiksi Tanskassa on otettu käyttöön erityinen PCR-testi, jolla saadaan testattua, onko kyseessä tämä tietty muunnos, Aivelo sanoo.
Hänen mielestään myös tälle brittimuunnokselle altistuneet olisi testattava.
Aivelo ja Julkunen korostavat molemmat sitä, että tartuntaketjujen jäljittämiseen on laitettava paukkuja.
Hallitus arvioi keskiviikkoiltana koronatoimien tiukentamista erityisesti ärhäkämmän brittimuunnoksen takia.
Suomessa ei ole toistaiseksi tarkkaa tietoa muunnostapausten todellisesta määrästä. Näin ollen on myös vaikea täsmällisesti arvioida sitä, miten tilanne voisi Suomessa kriisiytyä ilman tehokkaita torjuntatoimia.
– Valistunut veikkaus voisi olla, ettei brittimuunnosta ole vielä kauhean paljon. Tämä tarkoittaa, että tilanne ei lävähtäisi niin sanotusti naamalle saman tien. Voisimme puhua esimerkiksi jostain helmikuun lopusta tai maaliskuusta, jolloin tartunnat alkaisivat yleistyä niin paljon, että sen huomaisi, Aivelo sanoo.
Tanskassa on ennakoitu, että brittivariantti muodostuisi vallitsevaksi viruskannaksi maassa jo helmikuun lopulla. Aivelo ennakoi, että sama tapahtuu ennemmin tai myöhemmin muuallakin, myös Suomessa.
– Mutta kuinka paljon niitä tapauksia Suomessa on, se on se, mihin voidaan vaikuttaa.
Julkusen mukaan on pitkälti meistä itsestämme kiinni, miten laajalti viruksen brittimuunnos Suomessa leviää.
– Jos onnistumme torjunnassa ja rokotukset alkavat toimia väestötasolla, ei ole mitenkään automaattista, että uusi muunnos tulisi vallitsevaksi.