Tutkijat: Nato-infrastruktuurit Suomessa ja Ruotsissa vahvistaisivat Venäjän aggressiivista asennetta
Naton tuleva laajentuminen muuttaa pysyvästi Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ja heikentää Venäjän geopoliittista asemaa, kirjoittavat tutkijat Nicholas Lokker ja Heli Hautala turvallisuuspolitiikkaan keskittyvässä War On The Rocks -julkaisussa.
Kun Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä viime keväänä, Venäjän reaktio oli kielteinen mutta vaimea, mikä todennäköisesti johtui Venäjän keskittymisestä Ukrainaa vastaan käymäänsä sotaan.
Tutkijoiden mukaan ei kuitenkaan voida olettaa, että Venäjä pidättäytyisi reagoimasta asiaan jatkossa. Kreml teki kantansa selväksi jo vuosia sitten: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä on seurauksia.
− Moskova näkee nämä muutokset uhkana turvallisuudelleen ja vastaa todennäköisesti tavoilla, jotka asettavat Natolle haasteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, Lokker ja Hautala kirjoittavat.
Tutkijoiden mukaan kaikki uudet Nato-infrastruktuurit Suomessa ja Ruotsissa – lentokentät, tiedustelulaitokset tai ydinaseet – vahvistavat Venäjän aggressiivista asennetta Pohjoismaissa, Baltiassa ja arktisella alueella.
Suomi on jo ilmoittanut sijoittavansa F-35-koneita Lappiin vuodesta 2026 alkaen, ja Naton laajamittaiset harjoitukset Pohjois-Euroopassa ovat vuosien kuluessa yhä todennäköisempiä.
− Venäjän sotilaallinen heikkous saattaa olla väliaikaista, mutta sen hyökkäyssodan aiheuttamat muutokset Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa ovat pysyviä, Lokker ja Hautala huomauttavat.
He arvioivat, että pitkällä aikavälillä Venäjä todennäköisesti mukauttaa pysyvästi joukkojensa sijoittelua vastauksena Naton läsnäoloon Suomessa ja Ruotsissa.
Tutkijat muistuttavat, että Pohjois-Norjan ja Suomen itäpuolella sijaitseva Kuolan niemimaa on Venäjän kansallisen turvallisuuden kannalta keskeinen alue.
Sinne on sijoitettu Venäjän pohjoinen laivasto, johon kuuluu maan ydinkapasiteetille olennaisia ballistisia ohjuksia kuljettavia sukellusveneitä, hyökkäyssukellusveneitä sekä risteilyohjuksilla varustettuja pinta-aluksia, joilla Venäjä pystyisi häiritsemään Yhdysvaltojen varustekuljetuksia Eurooppaan.
− Venäjän tavanomaiselle armeijalle Ukrainassa aiheutuneet vahingot lisäävät maan riippuvuutta ydinaseistaan ja vahvistavat siten Kuolan niemimaan merkitystä venäläiselle sotilassuunnittelulle, Lokker ja Hautala toteavat.
Lisäksi Kuolan niemimaan sijainti lähellä yhä elinkelpoisemman Pohjanmeren reitin läntistä päätepistettä varmistaa, että alueen turvallisuus on tulevina vuosina Venäjän elintärkeä intressi.
− Kun Suomi ja Ruotsi ovat Natossa, Venäjän luoteiskyljestä tulee haavoittuvampi.
Tuoreen suomalaisen tutkimusraportin mukaan Venäjä reagoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen lopulta vahvistamalla joukkojaan Suomen lähellä, vaikkakaan ei kylmän sodan aikaisiin lukuihin.
Ukrainan sodan vuoksi tätä ei todennäköisesti tapahdu ennen 2030-lukua, tutkijat toteavat.