Tutkija: Suomalaiset suuryritykset odottavat valtiolta johtajuutta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä
Suomalaiset suuryritykset odottavat valtiolta johtajuutta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Tämä ilmenee tutkija Johanna Kentala-Lehtosen tuoreesta väitöskirjasta, jota varten hän haastatteli yritysten ja niiden etujärjestöjen edustajia.
Kentala-Lehtonen kertoo, että yritykset toivovat globaaleja yhteisiä pelisääntöjä ja myös ennakoitavuutta valtiovallan päätöksenteolta. Näin yrityksillä olisi tilaa etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Ilmastonmuutos ei tarkoita vain uusia bisnesmahdollisuuksia yrityksille. Tutkija painottaa, että eri toimialat ovat ilmastonmuutoksen suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa.
– Meillä tulee olemaan aloja, joiden täytyy todella voimakkaasti sopeutua, eikä voi jatkaa nykyisen kaltaista toimintaa ja tulee isoja kustannuksia. Tähän aiheeseen eivät poliitikot uskalla ollenkaan kajota.
Tutkija kuitenkin muistuttaa, että tämä oikeudenmukaisuuskysymyksen ratkaisu on keskiössä, jos ilmastonmuutos aiotaan selättää. Miten rakennetaan sopeutumisohjelmia, jotta eri toimialat ja siellä toimivat työntekijät selviävät muutoksesta.
– Eli miten se siirtymä tehdään oikeudenmukaisesti ja miten Suomi voi säilyä hyvinvointivaltiona.
Väitöskirjassa analysoidaan kotimaisten suuryritysten ja niiden etujärjestöjen tapaa puhua ilmastonmuutoksesta 2010-luvun vaihteessa.
– Yritykset ovat ruvenneet painottamaan enemmän ratkaisujen mahdollisuutta ja markkinamahdollisuuksia ja sitä, että he haluavat olla mukana ratkaisemassa tätä ongelmaa. Suomessa yritystoimijat eivät ole koskaan kyseenalaistaneet ilmastonmuutokset tieteellistä puolta, mutta hyvin pitkään Suomessakin on painotettu sitä, että tulee liian kalliiksi torjua ilmastonmuutosta.
Muutos ajattelussa tapahtui 2005–2007, jolloin ilmastonmuutos nousi vahvasti esille, kun Nicolas Stern julkaisi raportin ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista.
Tutkimuksessa ei ollut mahdollisuutta tarkastella sitä, miten sanat ja teot vastaavat toisiaan. Kuitenkin Kentala-Lehtosen tutkimukseen kuuluneissa yrityksissä tapahtui harppauksia ilmastomyönteisempään suuntaan ja siksi tutkija on toiveikas.
– Omasta tutkimuksesta nostaisin Nesteen biodieselin, joka on tuottanut paljon päästövähennyksiä ja joka on seurausta siitä, että Suomessa ja EU:ssa muutettiin lainsäädäntöä siihen suuntaan, että haluttiin enemmän biopolttoaineita
Toinen lupaava esimerkki on SSAB:n vetyperustainen hiiletön teräksen tuotanto, joka onnistuessaan leikkaa päästöjä myös Suomessa. Rautaruukin Raahen tehdas on Suomen isoin yksittäinen hiilidioksidipäästölähde ja osa SSAB:ta.
Kentala-Lehtonen toivoisi poliitikoilta konkreettisia visoita siitä, mitä tarkoittaa elämä ja arki hiilettömässä maailmassa.
– Semmoista johtajuutta tarvittaisiin, jossa kerrottaisiin, että tämä on se parempi yhteiskunta joka saataisiin, kun torjutaan ilmastonmuutos.
Omassa tutkimuksessaan hän pyrki haastattelujen avulla asettumaan yrityselämän edustajien asemaan ja pohtimaan sitä, miksi yritykset toimivat niin kuin toimivat ja mikä saa ne muuttamaan toimintatapaansa.
Samanlaista asennetta hän toivoisi nykyiseen julkiseen keskusteluunkin eli kykyä katsoa asiaa myös toisen keskustelijan näkökulmasta. Hän pitää ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta huonona keinona leimaavaa puhetta, jossa esimerkiksi kaupungissa asuminen nostetaan ilmastoystävälliseksi ykkösvaihtoedoksi.
– Eihän se niin mene. Vaan jokaisen kohdalla pitäisi nähdä, mitä siinä asuinpaikassa ja mitä siinä elämäntavassa voidaan tehdä. Ratkaisuja on monia ja joka paikkaan sopivia.
Yritykset ilmastonmuutoksen ratkaisijoina –väitöskirja tarkastetaan lauantaina Tampereen yliopistossa Johtamisen ja talouden tiedekunnassa.