Tutkija Sami Borg arvioi maakuntavaalien äänestysvilkkauden asettuvan kunta- ja eurovaalien välimaastoon
Maakuntavaalien äänestysprosentti voi realistisesti asettua johonkin kuntavaalien ja eurovaalien äänestysvilkkauden välille, arvioi tutkija Sami Borg.
– Varmaan realismia on se, että puhutaan haarukasta, jossa korkeimmillaan on kuntavaalien äänestysaktiivisuus ja ehkä matalimmillaan eurovaalien äänestysaktiivisuus. Se on tietysti iso haarukka, mutta katsotaan nyt, Borg sanoi kuntademokratiaa koskevan tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
Viime kevään kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 59 prosenttia ja viime eurovaaleissa neljä vuotta sitten 41 prosenttia.
Vaaliputki on tiukka, jos nykysuunnitelman mukaan mennään, eli maakuntavaalit pidetään lokakuussa, eduskuntavaalit keväällä ja eurovaalit vain jokunen viikko sen jälkeen.
Tämä on herättänyt huolta äänestäjien kestävyydestä eurovaaleihin saakka.
Borgin mielestä maakuntavaalien etu on se, että eduskuntavaalit pidetään seuraavana keväänä ja niistä haetaan jo viitteitä eduskuntavaalien menestyksestä.
– Puolueilla on iso intressi satsata myös maakuntavaaleihin, koska ne toimivat vielä voimakkaammin ikään kuin ennakoivina vaaleina eduskuntavaaleille.
Puolueista suhteessa eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita oli vihreillä, kristillisdemokraateilla ja RKP:llä.
Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mielestä alhainen äänestysaktiivisuus on demokratian suurin uhka ja maakuntavaalien äänestysvilkkaudesta on syytä olla huolissaan.
– Olen huolissani siitä, että äänestysaktiivisuus vaaleissa jää alhaiseksi, mikäli emme yhdessä pysty viestimään ja kannustamaan mahdollisimman monia vaaliuurnille.
Ministeriöt ja Kuntaliitto suunnittelevat järeää viestintäkampanjaa maakuntavaalien tutuksi tekemiseksi ja äänestysinnon piristämiseksi.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien osuus kasvaa Suomessa nopeasti, mutta äänestysaktiivisuus on edelleen heikkoa.
Viime kevään kuntavaaleissa somalialaisten äänestysaktiivisuus nousi kuitenkin reippaasti, parikymmentä prosenttiyksikköä 57 prosenttiin eli liki kantaväestön tasolle.
Tutkijat arvioivat, että karttunut kokemus suomalaisesta yhteiskunnasta on voimistanut vaikuttamishalua.
– Koko somalitaustainen väestö on kasvanut, ja tiedämme aiemmista tutkimuksista, että he ovat aktiivisia yhdistyksissä, heillä on monia poliittista kiinnittymistä tukevia verkostoja, sanoo Hanna Wass.
Äänestysaktiivisuus oli selvästi vilkkaampaa Suomessa syntyneiden eli toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten keskuudessa kuin ulkomailla syntyneiden.
Kuntavaaliehdokkaiden ja valtuustoihin valittujen määrässä ulkomaalaistaustaiset ovat vahvasti aliedustettuina suhteessa äänioikeutettujen määrään.
Puolueista suhteessa eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita oli vihreillä, kristillisdemokraateilla ja RKP:llä.
Tutkijat Wass ja Josefina Sipinen huomauttavat, että ulkomaalaistaustaisen väestön poliittisen integraation kehitystä on tärkeää seurata, sillä se on olennainen osa heidän laajempaa kotoutumistaan.