Tutkija kuntavaaleista: ”Koronarajoitusten jatkuminen ei mullista kampanjointia ratkaisevasti – suurin vaikutus vaalityöhön voi näkyä pienemmissä kunnissa”

Kuntavaalit

Koronarajoitusten jatkumisella tai jopa laajentumisella ei ole välttämättä niin dramaattisia vaikutuksia kuntavaalien kampanjointiin kuin äkkiseltään voisi lulla.

Tätä mieltä on ainakin vanhempi tutkija, dosentti Ville Pitkänen e2Tutkimuksesta.

– Merkittävä osa puolueiden kampanjoinnista on jo koko 2000-luvun ajan käyty muuallakin kuin perinteisissä vaalitilaisuuksissa tai kasvotusten vaaliteltoilla, hän muistuttaa.

Pitkänen viittaa mielipiteensä tueksi vaalitutkija Sami Borgin laatimaan laajaan yhteenvetoon edellisten eli vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.

– Sen tutkimuksen perusteella puolueiden ja ehdokkaiden vaalitilaisuuksista tietoa haki erittäin tai melko paljon vain kahdeksan prosenttia ja ehdokkaiden tapaamista kasvotusten vaalikampanjan aikana kymmenen prosenttia kaikista vastaajista. Kyse ei siis sinänsä ole kovin merkittävistä lukemista, Ville Pitkänen toteaa.

Vaalitilaisuuksilla ja muilla tapaamisilla on Pitkäsen tulkinnan mukaan kuitenkin prosenttejaan suurempi merkitys.

– Kyse on välillisestä tai kerrannaisvaikutuksesta. Esimerkiksi paikalliset lehdet tekevät juttuja vaalitilaisuuksista tai vaaliteltalla käynyt kertoo kavereilleen ja tuttavilleen omista näkemyksistään, tutkija arvioi.

Vaalitilaisuuksien ja erilaisten kampanjatapahtumien vaikutus ihmisiin on Sami Borgin analyysin perusteella selkeästi riippuvainen kaupungin tai kunnan koosta.

Erot ovat Ville Pitkäsen havaintojen mukaan selviä.

– Pienimmässä eli tuhannesta viiteen tuhanteen asukkaan kategoriassa vaalitilaisuuksia käytti tietolähteenä 13 ja kasvotusten tapaamista peräti 18 prosentia vastaajista.

– Tämän perusteella voi sanoa, että yhteisten tapaamisten poisjäännillä on pienissä kunnissa suurempi merkitys. Ihmiset tuntevat siellä muutenkin paremmin toisensa ja kanssakäymistä on enemmän, kun taas suurissa kaupungeissa etsitään tietoa mieluummin esimerkiksi netistä, Pitkänen arvioi.

Tutkija ei halua kovin herkästi lähteä spekuloimaan koronarajoitusten vaikutusta edes pienempien paikkakuntien vaalitulokseen. Tai edes siihen, mitä puoluetta koronatilanne mahdollisesti voisi suosia.

– Helppo olisi sanoa, että ne puolueet joilla on paljon netttiä aktiivisemmin käyttäviä nuoria äänestäjiä, kuten vihreät tai nykyisin myös perussuomalaiset, voisivat siitä hyötyä.

– Moni muu tekijä vaikuttaa vaalitulokseen enemmän kuin pelkkä kampanjointi. Vaikka kyseessä on kuntavaalit, niin myös edellisen vuoden yleispoliittisilla asetelmilla on erittäin suuri merkitys, Pitkänen vakuuttaa.

Äänestysaktiviteettiin koronatilanteella sen sijaan voi olla Pitkäsen mukaan isokin vaikutus.

Ennakkoäänestys toki pyörii entiseen malliin ja kotiäänestysmahdollisuus on taattu karanteenien ynnä muiden vastaavien tilapäistenkin syiden perusteella.

Tämä ei silti riitä, jos vaaleista puhutaan vain netissä tai virtuaalisella tasolla. Siitäkään huolimatta, että erilaiset sosiaalisen median kanavat lisääntyvät jatkuvasti.

– Vaikea tätäkin on etukäteen ennustaa. Jos vaalit näkyvät aiempaa vähemmän julkisessa keskustelussa ja ihmiset liikkuvat muutenkin vähemmän, niin kyllä se voi vaikuttaa.