Tutkija Kalevassa: Suomen turvapaikkapolitiikka pysynyt vakaana – kiristymisestä ei näyttöä
Suomen turvapaikkapolitiikassa ei ole tapahtunut mitään selkeää käännettä kireämpään suuntaan, huomauttaa Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo.
Railo kirjoittaa Sanomalehti Kalevassa , että myönteisten päätösten suhteellinen osuus on päinvastoin ollut viimeisen vuoden ajan vähäisessä, mutta selkeässä nousussa.
Railon mukaan hallitus on toki tehnyt muutamia päätöksiä turvapaikkapolitiikan kiristämiseksi: oleskeluluvat myönnetään nykyään lähtökohtaisesti määräaikaisina, niin sanotun humanitäärisen suojelun mahdollisuus on poistettu ja perheenyhdistämisen kriteerejä on kiristetty.
– Tilastojen perusteella nämä päätökset eivät ole kuitenkaan johtaneet mihinkään dramaattiseen muutokseen myönnettyjen turvapaikkojen määrässä. Päinvastoin kansainvälisen suojelun statuksen saaneiden suhteellinen osuus on korkeampi kuin kaksi vuotta sitten.
Tutkijan mukaan tilastot osoittavat, että vuoden 2015 tammikuussa, ennen turvapaikanhakijoiden määrän voimakasta kasvua myönteisten päätösten osuus oli 32 prosenttia.
Kun turvapaikkanhakijoiden määrä nousi, myönteisten päätösten osuus laski 22,4 prosenttiin. Tänä vuonna hakijoiden määrän selvästi vähennettyä myönteisten päätösten osuus on noussut 38 prosenttiin.
Railon mukaan luvut osoittavat Suomen turvapaikkapolitiikan olleen kireimmillään silloin, kun hakijoita oli eniten.
– Ilmeisesti suuressa hakijajoukossa oli enemmän niitä, joiden tilanne ei oikeuttanut turvapaikkaan. Samalla lähtömaat vaikuttivat päätöksiin: kun hakijoita tuli turvallisiksi katsotuista maista, myönnettyjen turvapaikkojen määrä laski.
Railon mukaan turvapaikkapolitiikkaa koskeva julkinen ja räväkkä keskustelu näyttääkin täydellisesti hukanneen politiikan pitkän linjan, joka näyttää hämmästyttävän vakaalta.
– Tosiasia kuitenkin on, että riehakas keskustelu on todennäköisesti vaikuttanut Suomen turvapaikkapolitiikkaan erittäin vähän, eikä perussuomalaisten hallitusvastuukaan niin paljon kuin ehkä julkisuudesta saattaisi ymmärtää.
– Jos tästä väittelystä pitää etsiä voittaja, se on Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ja vakaalle virkamiestyölle perustuva turvapaikkapolitiikan jatkuvuus, Railo summaa.