Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on Suomen laissa vakavampi rikos kuin läntisissä naapurimaissa
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on Suomen laissa ankarammin säädelty kuin useissa muissa maissa, selviää STT:n tekemästä vertailusta.
STT selvitti Ruotsin, Norjan, Viron, Tanskan ja Saksan säännökset rikosnimikkeestä, josta Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia epäillään.
Suomessa turvallisuussalaisuuden paljastamisen vähimmäisrangaistus on 4 kuukautta vankeutta, kun muissa vertailumaissa asteikko alkaa sakoista.
Tanskasta löytyy 2000-luvulta ennakkotapaus, jossa toimittajat vapautettiin syytteistä asian yhteiskunnallisen merkittävyyden takia.
Lehti teki vuonna 2004 tiedustelupalvelun salaiseen raporttiin nojaavan jutun, jonka mukaan Irakissa ei ollut joukkotuhoaseita Yhdysvaltojen ja Britannian hyökätessä maahan. Toimittajia syytettiin maan turvallisuutta potentiaalisesti vaarantavan salaisen tiedon julkistamisesta.
Asian yhteiskunnallinen merkittävyys on kirjattu Tanskan rikoslakiin yhdeksi perusteeksi kertoa salaisia tietoja. Suomen rikoslaissa vastaavaa muotoilua ei ole.
Suomessa enimmäisrangaistus turvallisuussalaisuuden paljastamisesta on neljä vuotta vankeutta. Saksassa ja Virossa rangaistusasteikko ulottuu viiteen vuoteen, kun Ruotsissa yläpää on kaksi vuotta ja Norjassa kolme.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kertoo, että rikoslain ankaruutta ei voi arvioida pelkästään pykälien sanamuotojen kautta.
– Suomen pykälä on sinänsä aika vanhahtava ja sanamuodot ovat aika kapeat ja selkeät. Edellisen kerran kun pykälää uudistettiin, se tehtiin osana laajaa rikoslain uudistusta, eikä tämä lainkohta ollut keskeisessä osassa uudistusta, Nuotio sanoo.
Nykyään perus- ja ihmisoikeuksilla on suurempi rooli rikoslain säätämisessä ja soveltamisessa kuin ennen 1990-luvulla tehtyä rikoslain kokonaisuudistusta. Nykyään lakia säädettäessä otettaisiin Nuotion mukaan huomioon myös ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö.
– Ja se, voidaanko tällaisella lehdistönvapaudella oikeuttaa tietyistä asioista kertominen, jos se on yhteiskunnallisen keskustelun kannalta välttämätöntä.
Nuotio näkee myös Helsingin Sanomien tapaukselle potentiaalia edetä ihmisoikeustuomioistuimeen, jos uutisoinnista aikanaan tulee Suomessa tuomio. Myös se voi tulla punnittavaksi, oliko artikkelissa olleita tietoja välttämätöntä kertoa yhteiskunnallisen merkittävyyden nimissä.
Helsingin Sanomien tapaus on esillä taas tiistaina, kun Helsingin käräjäoikeudessa aletaan tutkia toimittajan kotiin tehdyn erityisen kotietsinnän edellytyksiä.