Turkin hyökkäys ei välttämättä kestä pitkään, mutta seurauksia ei voi vielä arvioida – osa pelkää väestönvaihtoa

Turkki on aloittanut hyökkäyksensä ilmaiskuilla, kurdien mukaan iskut vaatineet siviiliuhreja
Pohjois-Syyria

Turkin sotilasoperaatio kurdijoukkoja vastaan on alkanut Pohjois-Syyriassa, ilmoitti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan Twitterissä.

Erdoganin mukaan operaatio tehdään yhdessä Vapaan Syyrian armeijan kanssa. ”Rauhanlähteeksi” nimetty sotilasoperaatio suunnataan ”terrorismia vastaan”. 

Uutistoimisto AFP:n mukaan Turkin ja Syyrian vastaiselta rajalta on kuulunut räjähdys ja Syyrian puolelta rajaa näkyy nousevan valkoista savua. AFP:n mukaan kymmenet siviilit yrittävät paeta Syyriasta rajan ylitse.

Operaatio käynnistyi ilmaiskuilla. Turkkilaiskanava CNN Türkin mukaan turkkilaiset sotilaskoneet ovat aloittaneet kohteisiin hyökkäämisen. Kanavan mukaan Ras al-Ainin rajakaupungissa kuului lentokoneiden ääniä ja useita suuria räjähdyksiä.

Syyrian kurdijoukkojen lehdistöedustaja Mustafa Bali kertoo Twitterissä, että Turkki olisi iskenyt siviilikohteisiin ja luonut ”valtavaa paniikkia”. Syyrian kurdien edustajat kertovat taas uutistoimisto AFP:lle, että hyökkäykset olisivat vaatineet siviiliuhreja.

Suomen Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkijaesiupseeri Antti Parosen mukaan Turkin operaatio ei välttämättä kestä kovin pitkään, jos julkisuudessa asiasta kerrotut väitteet pitävät paikkansa.

– Erdogan on ilmoittanut noin 30 kilometrin vyöhykkeestä, joka yritetään luoda Turkin etelärajalle. Jos tästä oletuksesta lähdetään liikkeelle, sodankäynnillisiin periaatteisiin nojaten operaation pitäisi kestää 2–3 päivää sen jälkeen, kun maahyökkäys on alkanut.

Turkki on jo pitkään halunnut estää kurdialueen synnyn Syyrian vastaiselle rajalleen. Sen mukaan Syyrian kurdijärjestö YPG on uhka sen turvallisuudelle. YPG:llä on vahvat suhteet Turkissa toimivaan kurdien sissijärjestöön PKK:hon, jonka Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat määritelleet terroristijärjestöksi. YPG ei ole kuitenkaan uhannut Turkkia suorilla hyökkäyksillä.

Vielä nyt ei voi arvioida, mitä Turkki valtaamillaan alueilla tekee. Turkki on myös sanonut luovansa alueelle ”turvavyöhykkeen”, jonne on määrä palauttaa Syyrian pakolaisia. Turkin mukaan operaatio tukee rauhaa, arvostelijat taas pelkäävät, että alueella on tapahtumassa väestönvaihto. 

Turkin aiemmin valtaamilla alueilla Syyriassa, muun muassa Afrinissa, on tehty turkkilaistamistoimia, jossa alueille on sijoitettu esimerkiksi turkkilaisia virastoja.

– Jos vallataan kokonaisia laajoja maakaistaleita, sitten katsotaan ”turkkilaistamistoimenpiteitä” tai Syyrian pakolaisten sijoittamista alueelle, Paronen sanoo.

Kurdit ovat myös koonneet joukkojaan Turkin hyökkäystä vastaan.

Amerikkalaisjoukot vetäytyivät Ras al-Ainin rajakaupungista Syyriasta toissa päivänä. Presidentti Donald Trump määräsi joukot poistumaan alueilta, joihin Turkin joukot ovat mahdollisesti iskemässä. Yhdysvallat myös ilmoitti, ettei se osallistu operaatioon millään tavalla.

Turkin hyökkäystä on arvosteltu voimakkaasti, ja sen on pelätty eskaloivan Syyrian tilannetta entisestään. Myös Trump on saanut kotimaassaan harvinaisen kovasanaista arvostelua jopa liittolaisiltaan siitä, että hän avasi joukkojen vetämisellä oven Turkin hyökkäykselle.

EU on vaatinut Turkkia keskeyttämään hyökkäyksen ja ilmoittanut, että se ei aio rahoittaa turvavyöhykkeen luomista. Turkilla ja EU:lla on voimassa pakolaissopimus, jonka irtisanomisella Turkki on aina säännöllisesti uhkaillut. Viimeksi Turkki varoitti avaavansa ovet pakolaisille Eurooppaan, jos turvavyöhykettä ei luoda. 

Tilanne vaikuttaa myös muihin Syyrian sodan osapuoliin.

Syyrian ulkoministeriö on kutsunut Turkin toimia kansainvälisen oikeuden vastaisiksi, uutisoi muun muassa al-Jazeera.

Hallinto arvosteli myös kurdeja yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa ja sanoi, että se ”toivottaa tervetulleeksi eksyneet lapsensa”, jos nämä ”tulevat takaisin järkiinsä”.

Paronen arvioi, että kurdien on nyt etsittävä liittolaisia sieltä, mistä saavat. Kurdit ovat jo ehtineet pyytää Venäjältä apua neuvotteluissa Syyrian hallinnon kanssa. 

– Kurdit etsivät nyt liittolaisia sieltä, mistä ikinä niitä ovat saamassa. Yhteistoiminnan hieromista varmaan nähdään, mutta samalla he tiedostavat, että jos he antavat näin hädän hetkellä liian pitkälle meneviä myönnytyksiä, niitä joudutaan myöhemmin lunastamaan. 

Tästä voi hyötyä myös Venäjä, joka on nyt odottavalla kannalla tilanteessa. 

– Venäjä pyrkii katsomaan, miten he tästä ulkopoliittisesti hyötyvät, ja se varmaan tapahtuu siten, että Syyrian hallinto saa enemmän valtaa. Se voi tapahtua juuri tällaisen diplomaattisen ja sotilaallisen välttämättömän pakon kautta. 

Syyrian kurdialueilla on sijainnut kurdien vankileirejä, joissa on pidetty kiinni otettuja äärijärjestö Isisin taistelijoita ja heidän perheenjäseniään. 

Alueella sijaitsee myös al-Holin leiri, jossa on Suomen kansalaisia. Turkin operaatio ei välttämättä ulotu al-Holin sijaintipaikalle asti, mutta hyökkäys voi silti vaikuttaa leireihin.

Kurdit ovat jo kertoneet joutuneensa vähentämään leirin vartiointia, koska joutuvat kokoamaan joukkojaan Turkkia vastaan.

Yhdysvallat on myös ilmoittanut, että se ei ota mitään vastuuta leireillä olevista taistelijoista. Se on vaatinut Turkkia huolehtimaan, että leirillä olevat taistelijat eivät pääse vapaaksi, mutta mitään takeita tästä ei ole.

Turkki on itse ilmoittanut haluavansa Euroopan maiden ottavan takaisin eurooppalaisia Isis-taistelijoita. Presidentti Erdoganin mukaan Turkki ei halua kantaa vastuuta leirillä olevista, mutta on valmis neuvottelemaan heidän palauttamisestaan.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vaatii Turkkia lopettamaan sotilaallisen operaation kurditaistelijoita vastaan Syyrian pohjoisosassa. Juncker myös sanoo, ettei EU aio osallistua Turkin suunnitteleman pakolaisten ”turvavyöhykkeen” kustannuksiin Syyriassa.

Juncker kehotti Turkkia ja muita toimijoita itsehillintään.

YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja, Etelä-Afrikan Jerry Matthews Matjila vetosi Turkkiin siviilien suojelemiseksi. Lisäksi hänkin pyysi Turkkia itsehillintään sotilasoperaatioissa Syyriassa.

Matjila toivoi, että turvallisuusneuvosto voisi kokoontua pikaisesti. Turvallisuusneuvoston jäsenmaista Belgia, Saksa ja Kuwait on nimetty seuraamaan humanitaarista tilannetta Syyriassa. Näin ollen tämän kolmikon tehtäviin kuuluu turvallisuusneuvoston koolle kutsuminen.