Trumpin piti lopettaa sota päivässä, mutta sata päivää on jo kulunut – Tutkija: "Voin kuvitella hänen sanovan, että nyt saa riittää"
Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli vaalipolulla, hän lupasi saattaa Ukrainan sodan päätökseen yhdessä päivässä vaalivoittonsa jälkeen. Tiistaina tuli kuluneeksi sata päivää Trumpin virkaanastujaisista, eikä neljättä vuotta jatkuva sodan mylly näytä pysähtymisen merkkejä.
Suoraviivaisia ratkaisuja suosiva Trump on yrittänyt runnoa läpi aselepoa Ukrainaan keinoja kaihtamatta. Hän on kuitenkin saanut pettyä siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut ilmeisen haluton aselepoon.
New York Timesin mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi presidentti Trumpin päättävän tällä viikolla, jatkaako Yhdysvallat neuvotteluratkaisun edistämistä.
Yhdysvaltain neuvottelutapa on näyttänyt Ukrainan ja länsiliittolaisten silmissä siltä, että Trump on tarjonnut myönnytyksenä Venäjälle lähes kaiken sen haluaman.
Tuoreimpana kädenojennuksena julkisuuteen paljastui huhtikuussa, että Trumpin hallinto valmistautuisi tunnustamaan Krimin Venäjän hallitsemaksi alueeksi osana rauhanneuvotteluja, kertoi CNN. Trump sanoi Time-lehden haastattelussa, että ”Krim jää Venäjälle”.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan Yhdysvallat on ottanut neuvotteluissa Venäjän esityksiä ja vaatimuksia omikseen.
– On päivänselvää, ettei Trump painosta Kiovaa ja Moskovaa samalla tavalla. Hän ajattelee, että hänen on murskattava ukrainalaisten vastarinta enemmän kepillä kuin porkkanalla, sanoo Moshes STT:lle.
Moshes pitää Yhdysvaltojen ”diplomaattisena munauksena” sitä, että Krimin tunnustamista väläytellään tässä vaiheessa. Moshes ei kuitenkaan usko, että Yhdysvallat lopulta tunnustaisi Krimiä virallisesti Venäjään kuuluvaksi alueeksi, sillä sellainen päätös vaatisi myös kongressin hyväksynnän.
Moshesin mukaan rintamalla Ukrainan sodan tilanne ei ole dramaattisesti muuttunut Trumpin alkukauden aikana.
– Venäjän eteneminen on ollut vähäisempää kuin moni odotti, joten rintamatilanne ei ole merkittävästi heikompi Ukrainan kannalta. — Tilanne ei ole muuttunut Ukrainan kannalta niin paljoa, että se suostuisi allekirjoittamaan antautumista, Moshes sanoo.
Diplomatian kentillä tilanne on sen sijaan muuttunut epävakaaksi ja ennalta arvaamattomaksi Trumpin muuttaessa mieltänsä ”15 kertaa päivässä”, Moshes sanoo.
Pelaako Venäjä vain aikaa neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa, vai onko maalla aitoa halua saavuttaa aselepo?
– En tiedä, haluavatko he aselepoa. Aselepo tarkoittaisi epäonnistumista. Se tarkoittaisi, että monet alueet, jotka ovat Venäjän perustuslain mukaan Venäjän alueita, jäisivät Ukrainalle, arvioi Moshes.
Jos Venäjällä on mitään todellista halua aselepoon, olisi sen motiivina pysyvän rauhan rakentamisen sijasta asevarastojen täydentäminen, Moshes veikkaa.
Moshesin mukaan on täysin mahdollista, että Venäjän jahkailun vuoksi Yhdysvallat nostaa kätensä pystyyn asiassa.
Maan kongressissa republikaanisenaattori Lindsey Graham on myös väläytellyt toissijaisten pakotteiden kohdistamista maihin, jotka ostavat Venäjän öljyä, kaasua ja muita tuotteita, jos Venäjä ei suostu aselepoon.
– Voin kuvitella Trumpin sanovan, että nyt saa riittää ja otetaan käyttöön toissijaiset pakotteet, Moshes sanoo.