Trump allekirjoitti määräyksen "poikkeuksettomista" tuontitulleista teräkselle ja alumiinille – sanoi harkitsevansa poikkeusta Australialle
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut toimeenpanomääräyksen 25 prosentin tuontitulleista teräkselle ja alumiinille. Maanantainen päätös kiihdyttänee entisestään orastavaa kauppasotaa.
– Tänään yksinkertaistan tuontitullejamme teräkselle ja alumiinille, Trump sanoi, kun hän allekirjoitti toimeenpanomääräyksiä presidentin työhuoneessa.
– Se on 25 prosenttia ilman poikkeuksia tai erivapauksia, hän jatkoi.
Tiukoista puheistaan huolimatta Trump vahvisti kuitenkin maanantaina, että hän harkitsee Australian kohdalla mahdollista poikkeusta terästulleihin.
– Meillä on (kauppa)ylijäämä Australian kanssa, yksi harvoista. Ja syynä on se, että he ostavat paljon lentokoneita. He ovat melko kaukana ja tarvitsevat paljon lentokoneita, Trump sanoi.
Tullipäätöksen allekirjoittamisen alla Australian pääministeri Anthony Albanese oli jo sanonut Trumpin harkitsevan poikkeusta.
– Yhdysvaltain presidentti myöntyi siihen, että poikkeusta harkitaan molempien maidemme edun nimissä, Albanese sanoi toimittajille puhuttuaan Trumpin kanssa puhelimessa.
Yhdysvaltain kauppatilastojen mukaan Kanada ja Meksiko ovat suurimmat teräksen tuojat Yhdysvaltoihin. Brasilia ja Etelä-Korea ovat niin ikään merkittäviä teräksen toimittajia.
Maanantaina Trump antoi lisäksi ymmärtää, että hän harkitsisi lisätullien määräämistä autoille, lääkkeille ja tietokonesiruille.
Trump oli ilmoittanut jo sunnuntaina aikeistaan asettaa tuontitulleja teräkselle ja alumiinille. Ilmoitus otettiin vastaan uhmakkaasti.
Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot sanoi maanantaina EU:n vastaavan samalla mitalla, jos Yhdysvallat asettaa unionille mitään tuontitulleja. Myös Saksa varoitti Yhdysvaltoja mahdollisten tuontitullien asettamisesta.
Saksan valtiovarainministeriön tiedottaja Korbinian Wagner vetosi tiedotustilaisuudessa Berliinissä sen puolesta, että asiasta vielä neuvoteltaisiin. Hänen mukaansa tullit vahingoittaisivat kaikkia osapuolia.
Ranskan yksityiselle TF1-kanavalle puhuneen ministeri Barrot’n mukaan EU:ssa ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, etteikö unioni puolustaisi omia intressejään.
EU:lle ei tullut Yhdysvalloilta minkäänlaista virallista tietoa uusista tuontitulleista, sanoi Euroopan komissio tiedotteessaan maanantaina aamupäivällä.
Euroopan komission mukaan EU ei pidä mahdollisia uusia tulleja vientituotteilleen oikeutettuina ja katsoo tehtäväkseen suojella eurooppalaisten yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien etuja. Unioni ei kuitenkaan reagoi yleisluontoisiin lausuntoihin ilman kirjallista selvitystä, tiedotteessa sanottiin.
Trump määräsi laajoja tuontitulleja myös edellisen presidenttikautensa aikana. Hän sanoi tuolloin suojaavansa tulleilla Yhdysvaltain teollisuutta, jonka hän uskoi kohtaavan epäreilua kilpailua Aasian ja Euroopan maiden taholta.
Kuluvalla kaudellaan Trump on asettanut aiemmin jo tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Kanadan ja Meksikon tuontitulleja tosin lykättiin maaliskuuhun asti.
Kiinalle määrätyt kymmenen prosentin tuontitullit astuivat voimaan jo viime viikolla. Kiina on vastannut Yhdysvaltain tuontitulleihin ilmoittamalla omiaan. Lisäksi Kiina on valittanut Yhdysvaltain tuontitullipäätöksestä Maailman kauppajärjestölle WTO:lle.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Trumpin uudet tuontitullit saattavat muun muassa vauhdittaa inflaatiota sekä jarruttaa kulutusta ja investointeja Yhdysvalloissa. Trump ja monet hänen kannattajansa ovat torjuneet arvion.
Verotukseen erikoistuneen yhdysvaltalaisen ajatushautomo Tax Foundationin asiantuntija Erica York on puolestaan aiemmin arvioinut, että Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle asetetut tuontitullit vastaavat keskimäärin noin 830 dollarin veronkorotusta jokaista yhdysvaltalaistaloutta kohti tänä vuonna.
Trump on itse myynyt tuontitulleja kannattajilleen antaen muun muassa ymmärtää, että yhdysvaltalaiset itse hyötyisivät niistä rahallisesti.
– Sen sijaan, että verottaisimme kansalaisiamme rikastuttaaksemme muita maita, asetamme tuontitulleja ja verotamme ulkomaita rikastuttaaksemme kansalaisiamme, Trump väitti virkaanastujaispuheessaan.
Todellisuudessa maahantuojat maksavat tuontitullit ulkomaisista tavaroista suoraan liittovaltiolle, ja kustannukset siirtyvät tyypillisesti kuluttajille, kaupan asiantuntijat kertovat uutiskanava CBS Newsille.
Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteet, joissa käytetään terästä ja alumiinia, kuten ajoneuvot ja kodinkoneet, tulevat todennäköisesti aiempaa kalliimmiksi, kun teräksen ja alumiinin tuontitullit astuvat voimaan.
– Jos asetat maksun tuontiteräkselle ja alumiinille, nostat kaiken sitä käyttävän – ennen kaikkea autojen – hintaa, sanoi Dean Baker, talous- ja politiikan tutkimuskeskuksen vanhempi ekonomisti.
Bakerin mukaan tyypillinen auto sisältää noin terästä noin 6 000–7 000 dollarin edestä. Hän arvioi, että 25 prosentin suuruinen teräksen tuontitulli voi nostaa ajoneuvon hintaa 1 000–1 500 dollaria.
Vaikka jotkut autonvalmistajat saattavat siirtyä ostamaan enemmän Yhdysvalloissa valmistettua terästä, Baker uskoo yhdysvaltalaisvalmistajien todennäköisesti myös nostavan hintojaan tilannetta hyväksi käyttäen.
Samaan aikaan ajoneuvojen hinnat voivat CBS:n mukaan nousta Yhdysvalloissa vieläkin jyrkemmin, jos Trumpin Kanadalle ja Meksikolle asettamat 25 prosentin tuontitullit pääsevät lopulta astumaan voimaan.