Tiekartta järkevämpään muovin käyttöön – Työryhmän puheenjohtaja Hanna Kosonen: "Kierrättäminen pitää tehdä kuluttajille helpoksi"
Tehostetaan muovin kierrätystä ja uusiokäyttöä, selvitetään muoviveroa sekä tuetaan muoveja korvaavien materiaalien kehittämistä. Tässä keskeisiä suomalaislääkkeitä maailmanlaajuisen muovijäteongelman taltuttamiseksi.
Ehdotukset löytyvät ongelmaa selvittäneen yhteistyöryhmän raportista. Työryhmä luovutti selvityksensä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) tiistaina. Ministeriön mukaan kyseessä on ensimmäinen kansallinen Muovitiekartta maailmassa.
Yhteistyöryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) muistuttaa, että muovilla on monia hyviä ominaisuuksia kuten edullisuus, kestävyys, suojaavuus ruokahävikin välttämiseksi sekä helppo muotoiltavuus.
Ei siis ihme, jos muovin käyttö on viimeisen 50 vuoden aikana 20 kertaistunut maailmassa ja seuraavien 20 vuoden aikana sen arvioidaan vielä vähintään kaksinkertaistuvan.
Muovin tuomat ongelmat puolestaan näyttäytyvät järvi- ja merivesissä lilluvina mikromuoveina tai mantereenkokoisina jätepyörteinä valtamerissä.
– Isoja haasteita tässä ollaan ratkaisemassa. Muovi on ongelma, kun sitä käytetään väärin, kun se päätyy vääriin paikkoihin, tiivisti Kosonen.
Jätevirran patoamiseksi työryhmä patistaakin ihmisiä ensisijaisesti välttämään turhaa kuluttamista sekä roskaamista. Samalla työryhmä selvittäisi muoviveron säätämistä kertakäyttöisille muovituotteille.
– Tämä muoviveron selvitystyö on jo käynnissä.
Lisäksi pohdinnassa on myös panttijärjestelmän laajentaminen. Pullojen kierrätyksessä suomalaiset edustavat maailman kärkeä, mutta häviävät esimerkiksi ruotsalaisille pakkausmuovien kierrättäjinä.
Pakkausmuovi edustaa isoa osaa muovijätteestä ja sen kierrätys on tehostumassa Suomessakin lähivuosina.
Ympäristöministeriön ylijohtaja Tuula Varis kertoo, että pakkausmuovista kierrätetään tällä hetkellä noin 24 prosenttia, mutta EU jätedirektiivin tiukennuksen myötä vuonna 2025 kierrätysprosentti olisi Suomessakin nostettava 50:ksi. Tämä ei onnistu ilman muovinkeräyspisteiden lisäämistä lähivuosina.
– Tämä pitää tehdä kuluttajille helpoksi. Muovijätteiden vastaanottopaikkoja pitää olla enemmän, työryhmän puheenjohtaja Kosonen sanoi.
Muovin uusiokäytön kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti se, kuinka paljon muovia saadaan kerättyä talteen.
Tavallisten kansalaisten lisäksi muovin kierrätyksen toivotaan tehostuvan rakennusteollisuudessa, joka työryhmän mukaan on suurimpia muovinkäyttäjiä. Kososen ehdottaa rakentamisen osalta kierrätyksen tiennäyttäjiksi julkisia toimijoita.
Työryhmää kiinnostaa myös maatalouden muovijätteet, joille haluttaisiin luoda koko maan kattava kierrätysjärjestelmä.
Työryhmä panostaisi lisää myös muoveja korvaavien materiaalien kehittämiseen ja tutkimukseen, josta toivotaan Suomelle myös vientimahdollisuuksia.
Muoviongelmaan ollaan vasta maailmalla havahduttu ja Kosonen kertoo, että tarvitaan runsaasti tutkimustietoa ja ylipäätään eri muovilaatujen määritelmätkin pitäisi yhdenmukaistaa maailmalla.
Työryhmä esittää myös resursseja muovin terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimiseen. Lisäksi Suomen olisi seuraavalla EU-puheenjohtajakaudellaan nostettava muoviongelmat näyttävästi esille.
Ympäristöministeri Tiilikainen toivoo, että ainakin osa työryhmän ehdotuksista saadaan liikkeelle vielä tällä hallituskaudella ja hän on toiveikas, että lisätalousarvioissa olisi mahdollista saada ehdotusten vauhdittamiseksi ”pientä siemenrahaa”.
– Tässä riittää työnsarkaa vuosiksi, vuosikymmeniksi, ennen kuin kaikki ovat tyytyväisiä tässä maailmassa, mutta tämä on lähtölaukaus – hyvä sellainen, Tiilikainen tuumi.