Tiedusteluvaltuutetun virka tulossa – "isovelikin" tarvitsee vahvan valvojan
Vaikka viranomaisten tiedonhankintamahdollisuuksia halutaankin uudessa tiedustelulainsäädännössä laajentaa, oikeusministeriössä halutaan pitää huolta, ettei Suomi ota askelta kohti orwellilaista isoveli valvoo -yhteiskuntaa.
Oikeusministeriö ehdottaa uuden tiedusteluvaltuutetun viran perustamista siviili- ja sotilastiedustelun laillisuuden valvomiseksi.
Tehokkailla toimivaltuuksilla ja laajoilla tiedonsaantioikeuksilla varustettu valtuutettu voisi esimerkiksi tehdä tarkastuksia tiedusteluviranomaisten toimitiloissa ja tietojärjestelmissä.
Itsenäinen ja riippumaton tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä.
Oikeusministeriön ehdotus sisältyy oikeus-, sisä- ja puolustusministereille keskiviikkona luovutettuihin tiedustelulakia koskeviin mietintöihin.
– Tiedusteluvaltuutettu voisi puuttua käynnissä olevaan tiedusteluoperaatioon, jos havaitsee toiminnan olevan lainvastaista ja määrätä sen keskeytettäväksi tai lopetettavaksi. Tämä on vahva toimivaltuus, oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Tuula Majuri sanoi esitellessään työryhmänsä mietintöä.
Työryhmän ehdotuksen mukaan tiedusteluvaltuutettu toimisi myös tiedustelutoimintaa koskevien kantelujen vastaanottajana.
Tiedustelutoiminnan kohteena ollut henkilö – tai henkilö, joka epäilee joutuneensa kohteeksi – voisi pyytää valtuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen toiminnan lainmukaisuuden.
Valiokunnan tehtävänä olisi katsoa, että se mitä lainsäätäjä on tarkoittanut, se myös toteutuu.
Kansanedustaja Tapani Tölli
Tiedusteluvaltuutettu ei olisi ainoa tiedustelutoimintaa valvova taho.
Toiminnan etukäteisvalvontaa harjoittaisi Helsingin käräjäoikeus, jolta tiedusteluviranomaisten täytyisi hankkia lupa esimerkiksi tiedustelun kohteiden puhelinliikenteen valvontaan.
Tiedustelutoimintaa valvoisi parlamentaarisesti eduskuntaan perustettava tiedusteluvaliokunta, jolla olisi -valtuutetun tavoin vahvat tiedonsaantioikeudet. Se toimisi läheisessä yhteistyössä valtuutetun kanssa.
Tiedusteluvaltuutettu toimittaisi valiokunnalle vuosikertomuksen ja muutoinkin raportoisi sille valvontahavainnoistaan.
– Valiokunnan tehtävänä olisi katsoa, että se mitä lainsäätäjä on tarkoittanut, se myös toteutuu. Se olisi ikään kuin viimeinen lukko tässä kokonaisuudessa, tiedustelulainsäädännön parlamentaarisen seurantaryhmän vetäjä, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) sanoi.
Tietotekniikka-asioihin erikoistunut kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) pitää tiedusteluvaltuutetulle ehdotettuja toimivaltuuksia oikean suuntaisina, mutta painottaa, että valtuutetulle täytyy antaa riittävästi resursseja tehtävänsä hoitamiseen.
Kyseessä ei voi olla yhden hengen toimisto, vaan valtuutetulla täytyy olla riittävästi henkilöstöä käytettävissään kattavaan valvontaan.
– Siitä ei saa säästellä, muuten katoaa tämän järjestelmän uskottavuus, Kasvi painotti toimittajille ministeriöiden tiedotustilaisuudessa.
Tarvittavaa henkilöstömäärää Kasvi ei halua vielä arvioida.
– Resurssien täytyy olla suhteessa toteutettuun tiedusteluun, Kasvi sanoo.
Parlamentaarisen tiedusteluvaliokunnan on Kasvin mukaan saatava jatkuvasti ajantasaista tietoa tiedustelutoiminnan käänteistä, jotta se pystyy toteuttamaan tehtäväänsä.
– Sillä on oltava sormi pulssilla, että se ei ole vain kahvikerho.
Juttuun lisätty faktalaatikko klo 19.40.