THL:n asiantuntijanyrkkiin kohdistuneet leikkaukset olivat selvä virhe, ex-pääjohtaja Pekka Puska sanoo – "Tutkimuslaitosuudistus meni vikaan"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on joutunut valtavan haasteen eteen supistetuilla resursseilla, THL:n ex-pääjohtaja Pekka Puska sanoo.
Hän uskoo koronakriisin osoittavan, että poliittiset päättäjät tarvitsevat mahdollisimman hyvän asiantuntijalaitoksen päätöstensä tueksi.
– Yliopistojenkin tutkimus on todella tärkeää, ja THL tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa. Mutta tarvitaan asiantuntijanyrkki, joka on koko ajan käytössä, Puska korostaa.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus teki jo vuonna 2013 periaatepäätöksen tutkimuslaitosuudistuksesta, joka vei vuosien mittaan resursseja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaiselta THL:lta.
– Tutkimuslaitosuudistus meni vikaan, kun varoja siirrettiin laitoksen pysyvistä asiantuntijaresursseista irrallisiin tutkimushankkeisiin. Se oli selvä virhe nykytilanteesta katsottuna, Puska sanoo.
THL:ssä kiristettiin vyötä myös viime vaalikaudella. Puska toimi itsekin silloin keskustan kansanedustajana.
Valtion tuottavuusohjelman puitteissa THL:n resursseja on nipistetty kaikkiaan noin 40 prosenttia, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi keskiviikkona Ylen A-studiossa . Hän korosti kansallisen asiantuntijaorganisaation tärkeyttä ja toivoi, että THL:n resurssit ovat jatkossa kunnossa.
Pekka Puskan mukaan koronakriisi on suuri ponnistus suhteellisen pienelle asiantuntijajoukolle tilanteessa, jossa on koko ajan ”paine päällä ja neuvoja satelee joka puolelta”.
THL on saanut kritiikkiä siitä, että se vähätteli aluksi koronaviruksen muodostamaa uhkaa. Tammikuussa THL piti vain pienenä riskinä sitä, että virus leviäisi Suomessa epidemiana. Koronavirusta luonnehdittiin kausi-influenssaksi.
Puskan mukaan kukaan ei pystynyt alkuvaiheessa ajattelemaan, että koronavirus ravistelisi koko maailmaa.
– Jokaisella epidemialla on omat piirteensä, joita ei voi ennalta suunnitella. Koronassa on myös kaksi ongelmaa verrattuna kausi-influenssaan. Yksi on se, että rokotetta ei ole. Toinen on se, että tämä on uusi, outo tauti, kukaan ei oikein tiedä millainen.
Puskan mukaan Suomi oli kuitenkin hyvin varautunut koronaviruksen aiheuttamaan tartuntatautiepidemiaan lintuinfluenssan, Sarsin ja sikainfluenssan jälkeen.
– Jokaisen epidemian torjunnasta on otettu oppia ja systeemit ovat koko ajan kehittyneet.
Puska sanoo olevansa optimistinen siinä, että Suomen rajoitustoimet purevat ja koronaviruksen leviämistä on saatu hillittyä.
– Pääsemme ehkä pahimman vaiheen ohi. Aina voidaan kritisoida yhtä ja toista, mutta minusta hyviä toimenpiteitä on tehty paljon.
Koronatestien lisääminen on Puskan mielestä nyt tehokas toimenpide, jotta sairastuneiden ja virukselle altistuneiden karanteenista voidaan huolehtia.
Hän pitää vääränä tulkintana sitä, että THL olisi laajamittaista ihmisten testausta vastaan.
– Kun tapauksia ja testejä oli vielä vähän, niin THL:n kanta oli tietysti se, että testit pitää suunnata sairastuneille ihmisille ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Ei THL ole koskaan sanonut, ettei testejä tarvita, Puska sanoo.
Hän pitää tehokkaana myös sitä, että fyysiset ihmiskontaktit on vähennetty minimiin.
Uudenmaan rajojen sulkemista Puska ei sen sijaan pidä kovinkaan järeänä aseena koronavirusta vastaan. Tuhannet autot saavat ylittää rajan päivittäin myös eristyksen aikana.
– Kansainvälisenkin kokemuksen mukaan alueelliset rajoitukset ovat ehkä vähiten tärkeitä. Uudenmaan eristämisellä on voitu hieman hillitä viruksen leviämistä, mutta ei kovin paljon, Puska sanoo.
Puska korostaa, ettei hän kuitenkaan pidä Uudenmaan eristämistä vääränä ratkaisuna, vaan ymmärtää, miksi se tehtiin.
– Jokainen kivi täytyy tässä tilanteessa kääntää. Mutta jos katsotaan epidemian torjuntaa Suomessa, niin vaikutusjärjestyksessä se jää sinne loppupuolelle.
Puska uskoo, että kun rajoitustoimia aletaan purkaa, Uudenmaan raja-asia on ensimmäisten listalla.
– Se sitoo hirvittävästi poliiseja. Ja kun virus on levinnut jo niin laajalle muuallekin Suomeen, sen suhteellinen merkitys verrattuna työn määrään on aika pieni.
Puskan mielestä THL, hallitus ja viranomaiset ovat kaikkinensa toimineet hyvin koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Ruotsin pidättäytymistä kovista rajoitustoimista hän ihmettelee suuresti.
– Ero Suomen tehohoitomääriin ja kuolemantapauksiin on karmea. Jälkeenpäin tullaan varmasti arvioimaan, että kaikki ei mennyt kuin Stömsössä.