Terho Brysselissä: "Avointa keskustelua oikeusvaltiokehityksestä"

Eurooppaministerit saavat yleensä astella kokouksiinsa rauhassa, ilman toimittajien isoa vastaanottokomiteaa.

Tiistain kokoukseen, joka sattui olemaan myös eurooppaministeri Sampo Terhon (ps.) ensimmäinen, oli ladattu poikkeuksellisen paljon odotuksia.

Asialistalla oli Puola ja sen huolestuttava oikeusvaltiokehitys.

Puolan nouseminen eurooppaministerien käsiteltäväksi oli jo sinänsä viesti siitä, että EU-maat ottavat maan tilanteen vakavasti. Komission ohella huolensa esittivät nyt myös hallitukset.

Terho kertoi käyttäneensä useiden ministerikollegoidensa tavoin puheenvuoron, jossa hän korosti oikeusvaltioperiaatetta.

– Hyvää ja avointa (keskustelua). Tuli selväksi, että jäsenmaiden kesken ei ole mitään tabuja, Terho kertoi kokouksen jälkeen.

Oikeusvaltion periaatteista vastaava komissaari Frans Timmermans kertoi, että laaja enemmistö jäsenmaista tuki sitä, että komissio jatkaa vuoropuhelua Puolan kanssa.

– Pöydän ääressä oli vankka yhteisymmärrys siitä, että lain kunnioittaminen on yhteinen etu ja velvollisuus.

Puolalaisministeri Konrad Szymanski toisti Varsovasta usein kuullun kannan, että maassa kunnioitetaan eurooppalaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta. Keskustelu oli hänestä enemmän poliittista kuin juridista.

Komissio käynnisti viime vuoden alussa arvioinnin Puolan oikeusvaltiotilanteesta.

Huolena on ennen kaikkea se, että hallitus on rajoittanut perustuslakituomioistuimen toimivaltaa eli käytännössä sen mahdollisuuksia arvioida uuden lainsäädännön perustuslainmukaisuutta.

Eurooppaministeri Sampo Terho sanoo, ettei hänellä ole vielä kantaa siihen, pitäisikö Suomen erota Euroopan unionista.

Terho on sanonut olevansa valmis ajamaan kansanäänestystä, jos perussuomalaiset niin päättävät ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja.

Ensimmäiseen eurooppaministerikokoukseensa Brysselissä osallistunut Terho kertoi suomalaisille kirjeenvaihtajille, ettei hänellä ole vielä kantaa siihen, olisiko kansanäänestyksen järjestäminen lähivuosina hyvä asia. Hän lupaa kertoa mielipiteensä kahden vuoden päästä.

– Minulla ei ole varmaa kantaa siitä, tulisiko näin tehdä, vaan meidän pitää muodostaa kanta yhdessä.

Kansanäänestyksen järjestäminen olisi hänestä joka tapauksessa järkevää jossain vaiheessa, koska esimerkiksi hänen oma ikäluokkansa ei päässyt vuoden 1994 kansanäänestyksessä vielä äänestämään.

– Pitkällä aikavälillä puhuen, pidän aivan erinomaisen tärkeänä, että EU-jäsenyydestä äänestetään joka tapauksessa jossain vaiheessa.

Vaikuttaako se jotenkin eurooppaministerin tehtävän hoitamiseen, että pidätte kansanäänestyksen järjestämistä esillä?

– Eurooppaministerien tehtäviin kuuluu nimenomaan EU:n tulevaisuudesta keskustelu.

– Kuitenkin pääasiassa en puhu tästä eurooppaministerinä vaan puolueen puheenjohtajaehdokkaana ja mahdollisesti myöhemmin puheenjohtajana. Eurooppaministerinä noudatan hallitusohjelmaa, jota olen ollut itse neuvottelemassa ja joka on oikein hyvä.

Kannatatteko Suomen eroa EU:sta?

– En ota tähän vielä kantaa. Tähän on ajankohtaista ottaa kantaa noin kahden vuoden päästä.

Miten pieni maa kuin Suomi pärjäisi ilman EU:ta?

– Tämä on ehkä ajankohtaisempi kysymys sitten, jos ryhdymme vaatimaan kansanäänestystä. Olemme pärjänneet ennenkin ilman EU:ta ja on mahdollista pärjätä jatkossakin.

– Emme voi kategorisesti ajatella, että pieni maa ei voisi pärjätä. Niitä on nytkin monia maita sekä Euroopassa että ympäri maailmaa, jotka pärjäävät aivan hyvin ilman tämänkaltaista valtioliittoa.

Kello 19.16 täydennetty juttua ja otsikko muutettu.