Taskumatista naukkailua, solvaamista ja jopa häirintää – Häiriökäyttäytyminen lentokoneissa on lisääntynyt merkittävästi

Riitelyä matkatavaroista, naukkailua taskumatista, henkilökunnan solvaamista. Esimerkiksi tätä voi olla lentoliikenteessä tapahtuva häiriökäyttäytyminen, jonka kasvuun ilmailualalla halutaan nyt puuttua.

Häiriökäyttäytyminen on kasvanut koronapandemian jälkeen selvästi niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopan ja Suomen tasolla, kertoi ilmailujohtaja Jari Pöntinen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ilmailualan mediatilaisuudessa keskiviikkona.

Isoon osaan lentoasemalla ja lennolla tapahtuvasta häiriökäytöksestä liittyy alkoholi. Usein sen liikakäyttö on tapahtunut jo ennen koneeseen nousua, Pöntinen sanoi.

Yksi yleinen häiriökäytöksen ilmenemistapa on Finnairin matkustamoturvallisuuspäällikön Ida Flyktin mukaan epäasiallinen kielenkäyttö.

Yleistä on myös se, että turvallisuusmääräyksiä ja muita ohjeita ei noudateta. Esimerkiksi alkoholin juominen omasta pullosta on kiellettyä, mutta on yleistynyt Flyktin mukaan paljon. Myös matkatavaroiden säilytyksestä kiistellään aiempaa enemmän.

Vakavammassa häiriökäytöksessä on kyse esimerkiksi väkivallan uhasta tai seksuaalisesta häirinnästä, jossa on Flyktin mukaan alkanut näkyä valitettava, nouseva trendi.

Euroopan lentoliikenteessä raportoitujen häiriötapausten määrä on pandemian jälkeen kasvanut joka vuosi. Suomessakin häiriökäyttäytyminen lisääntyi pandemian jälkeen selvästi, mutta on sittemmin tasaantunut.

Pöntisen mukaan ongelmaan halutaan tarttua Suomessa hieman ennakoivasti. Ennen kaikkea kyse on lentoturvallisuudesta, hän korosti.

Häiriökäyttäytymistä pyritään vähentämään toimijoiden yhteistyöllä ja Aseta itsesi lentotilaan -kampanjalla, jossa ovat mukana Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA, Finavia, poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, Fintraffic, Finnair, Norra, Norwegian, Airpro ja Aviator.

Finnairin Flykt tunnistaa epäasiallisen käytöksen taustalla monia syitä. Pinnaa voivat kiristää esimerkiksi pitkät jonot tai viivästykset, tai taustalla voi olla vaikkapa lentopelkoa. Matkalle lähtöön voi myös liittyä paljon stressiä ja odotuksia.

– Jos odotukset eivät täyty, saattaa tulla pettymys, joka purkautuu ärsyyntymisenä tai turhautumisena, Flykt sanoi.

Flykt muistutti, että häiriötä aiheuttaa vain hyvin pieni osa matkustajista.

Traficomin Pöntinen arvioi, että pandemian jälkeiseen häiriöiden kasvuun liittyy matkustamattomuudesta syntynyttä painetta. Lisäksi lentoajat ovat monilla reiteillä pidentyneet, ja koneessa istutaan siis entistä pidempään.

– Ihmisten ahdistus saattaa pienessä tilassa olla ehkä näkyvämmin esillä kuin koneen ulkopuolisessa maailmassa, Pöntinen pohti.

Finnairin henkilökunta koulutetaan tunnistamaan ja ratkaisemaan häiriötilanteita, ja suurin osa tilanteista selvitetäänkin Flyktin mukaan puhumalla.

Tarvittaessa paikalle kutsutaan viranomaiset. Komisario Miika Laine Itä-Uudenmaan poliisista kertoi poliisin käyvän tehtävillä lentokoneessa lähes viikoittain, tosin tehtävät eivät aina liity häiriökäyttäytymiseen. Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Itä-Uudenmaan poliisin alueella.

Lentoasemalle poliisia tarvitaan Laineen mukaan häiriökäyttäytymisen vuoksi päivittäin. Lentoasemalla poliisin niin sanotut vakioasiakkaat ovat Laineen mukaan harvoin lennolle lähteviä ihmisiä.

Myös poliisilla ensisijainen keino puuttua häiriöihin on puhuminen, mutta aina se ei riitä. Viime vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalla poliisi poisti ihmisiä paikalta 116 kertaa. Putkaan ihmisiä vietiin esimerkiksi häiriköinnin tai juopumuksen vuoksi yli 180 kertaa.