Tappaako hallitus pienet lukiot? Keskusta puolusti ulkomaalaisopiskelijoita rahastukselta
Hallituksen esitys kolmansista maista ammatilliseen koulutukseen ja lukioon tulevien opiskelijoiden rahastamisesta tyrmistytti keskustan edustajia eduskunnan tiistain istunnossa.
Hallitus esittää, että kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät olisi enää valtionosuusrahoituksen piirissä, vaan heidän koulutuksensa rahoitettaisiin kerättävillä lukuvuosimaksuilla. Esityksen saliin tuonut opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) tähdensi, että valtiontalous on haastavassa tilanteessa.
– Ja silloin on järkevä pohtia, minkälaisia asioita ja mitä asioita kustannetaan verovaroin.
Opetusministerin mukaan laajan lukioverkon ylläpitäminen on hyvin kriittinen kysymys. Opiskelijoiden houkutteleminen ja tuominen ulkomailta ei tunnu hänen mukaansa ”kauhean kestävältä mallilta”.
– Olen sitä mieltä, että se lukion ylläpitäminen ei voi perustua siihen, että muualta houkutellaan opiskelijoita Suomeen, joskus ehkä vähän epärealistisin odotuksin, vaan tätä pitää lähestyä toisesta kulmasta, Adlercreutz sanoi ja mainitsi jotain rahoituslain uudistamisesta, demografista muutosta tutkivasta työryhmästä ja järjestämistavoista ja yhteistyömuodoista.
Keskustan Vesa Kallio huomautti lukukausimaksuja perustellun julkisuudessa muun muassa ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvillä negatiivisilla lieveilmiöillä, jollaisia ei ainakaan Rantasalmella ole havaittu.
– Usean vuoden kokemukset Rantasalmella EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta rekrytoiduista lukiolaisista ovat pelkästään myönteisiä. Lukion opiskelijamäärä on noussut.
Kallion mukaan kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita ja omaavat hyvät pohjataidot suomalaiseen lukiokoulutukseen.
– He valmistuvat ajallaan ylioppilaiksi. He kehittävät lukion opiskeluilmapiiriä. He ovat aktiivisia harrastajia. Maaseudun nuoret voivat kansainvälistyä omassa koulussaan ja saavat uusia ystäviä ja kontakteja toiselta puolelta maailmaa.
Kallion mukaan paikallinen kirjasto on järjestänyt lukiolaisten taidenäyttelyitä. Kunnan tyhjät kiinteistöt on voitu ottaa opiskelija-asuntokäyttöön, ja muun muassa kaupat, seurakunta ja ikääntyneiden palvelut ovat saaneet tarvitsemiaan kesätyöntekijöitä.
– Tämä hallituksen esitys ei kyllä edistä näistä asioista oikeastaan yhtäkään.
Perussuomalaisten lappilaisedustaja Sara Seppänen näki, että Suomen koulutusjärjestelmä ei voi olla globaali hyväntekeväisyyslaitos.
– Tämä esitys palauttaa järjen julkisten varojen käyttöön. Kun kolmansista maista saapuvat opiskelijat maksavat koulutuksestaan, säästyy veronmaksajien rahoja ja kuntien maksutaakka kevenee. Valtionosuusrahoituksen tulee kohdistua Suomessa pysyvästi asuviin, hän linjasi.
Keskustan Markku Siponen muistutti Seppästä kuunneltuaan esityksen iskevän nimenomaan Lapin ja Itä-Suomen pieniin lukioihin. Kun lukio lähtee paikkakunnalta, lähtee myös perusopetus ja pätevät yhteisessä käytössä olevat opettajat, Siponen huomautti.
– Oliko näin, että Suomi tulee tämän esityksen jälkeen olemaan ainoa maa Euroopassa, joka perii lukukausimaksuja opetuksesta, joka tapahtuu kansalliskielellä eli suomen kielellä?
Keskustan Hilkka Kemppi ihmetteli, missä pienten lukioiden, syrjäseutujen, aikuislukioiden ja ammatillisen koulutuksen puolustajat ovat nyt.
– Olen erittäin huolissani ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Ensin ammatilliselta koulutukselta vietiin 11 000:ta opiskelijavuotta vastaava summa, sitten olemme romuttaneet aikuiskoulutusta, joka vastaa noin puolta ammatillisen koulutuksen opiskelijamääristä, jos ei jopa enemmän, ja nyt tulee tämä 12 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen. Suunta on todellakin väärä, Kemppi ryöpytti.