Tamperelaisedustaja harmittelee: Keskustalta puuttuu kaupungeissa selkeä profiili
Eduskuntatalo on Jouni Ovaskalle, 33, tuttu paikka, mutta rooli on uusi.
Tamperelainen Ovaska valittiin kevään vaaleissa kansanedustajaksi Pirkanmaan vaalipiiristä 5 360 äänellä.
Talo on aiemmin tarjonnut Ovaskalle töitä Tuomo Puumalan eduskunta-avustajana sekä varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Nyt Ovaska pääsee eduskuntatyön kimppuun istuntosalin puolella.
– Vaalien jälkeen lähdin siitä ajatuksesta, että tänne tullaan nyt tekemään oppositiopolitiikkaa. Toukokuun aikana suunnittelin opettelevani sitä, miten tehdään vastalauseita ja mitä muita työkaluja oppositiolla on käytettävissä esimerkiksi valiokuntatyössä. Mutta sitten kävikin niin, että keskusta päätyi hallitusneuvotteluihin ja hallitukseen, Ovaska kertaa.
Ovaska on keskustaväelle tuttu kasvo monilta eri paikoilta.
Ovaska johti puoluevaltuustoa vuoden 2012 vaikeista vaiheista hallitusvuoteen 2016 asti. Puoluesihteeriksi hänet valittiin Seinäjoen puoluekokouksessa kaudelle 2016–2018.
Ex-puoluesihteeri luottaa, että keskusta menee järjestönä yhä eteenpäin, mutta muistuttaa, että järjestötoiminta on Suomessa monen murroksen edessä.
– Tavoittelin puoluesihteeripestiltäni ennen kaikkea sitä, että päällekkäisiä tehtäviä puolueessa saadaan karsittua. On järkevää mennä siihen suuntaan, että tukitoiminnot tehdään keskitetysti, jotta keskustaväellä on aikaa keskittyä politiikkaan ja toiminnanjohtajilla piirien toiminnan sekä näkymisen tehostamiseen alueillaan.
Ovaska jatkaa, että on äärettömän tärkeää saada ihmisiä sitoutettua politiikantekoon.
– Sähköiset välineet, perinteinen kokouksiin osallistuminen tai mikä vain on perusteltua, kunhan politiikkaan osallistuminen saadaan houkuttelevammaksi.
Hämeenkyrössä syntynyt ja kasvanut Ovaska on säilyttänyt tiiviit yhteydet vanhaan kotikuntaansa, vaikka onkin kotiutunut Tampereelle. Etäisyys paikkakuntien välillä on sopiva, alle neljäkymmentä kilometriä.
Ovaska aloitti poliittisen toimintansa Pirkanmaan keskustanuorten riveissä. Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon hänet valittiin vuosien 2008 ja 2012 vaaleissa.
Vuonna 2017 hän oli jo tamperelainen ja pääsi valtuustoon yhtenä neljästä keskustalaisesta, kaikkein korkeimmalla äänimäärällä. Keskusta vieläpä voitti kaupungissa vuoden 2017 kuntavaaleissa lisäpaikan.
– On luontevaa pitää kirjat siellä, missä viettää eniten aikaansa. Poliittisessa toiminnassa olin ollut jo pidempään mukana Tampereella, vaikutin esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa useamman kauden. Opinnot ja sittemmin työt normaalikoululla veivät vahvasti Tampereelle, Ovaska kertoo.
Sekä pienemmässä kunnassa että suuremmassa kaupungissa valtuutettuna istunut Ovaska arvioi, että puoluepolitiikka näkyy kaupunginvaltuustoissa herkemmin.
– Pienissä kunnissa ei ole niin suurta väliä, mitä puoluetta edustaa. Vasemmistolainen voi kannattaa kokoomuslaista ajatusta ja toisin päin. Kaupungeissa poliittiset linjat näkyvät puolueiden välillä enemmän ja suuret valtuustoryhmät saattavat saada ohjeita puoluetoimistoilta. Keskustassa onneksi luotetaan paikallisiin.
Kaupunkityötä Ovaska on päässyt tekemään kuluvana vuonna myös keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.
– Keskustalla on kaupungeissa ongelmia. Selkeä profiili puuttuu, eikä ole kehittynyt sellaista kulttuuria, että äänestettäisiin keskustaa. Vaikutuskanavaa haetaan herkemmin suurten kaupunkipuolueiden kautta, vaikka ajatukset sopisivatkin keskustaan.
Ovaska muistuttaa, että suurin osa suomalaisista sijoittaa itsensä poliittisella kartalla melko keskelle.
– Keskelle on ajatusten tasolla tunkua ja keskelle kuuluu moni muukin puolue, joten keskustan on oltava itseoikeutetusti keskitien politiikan johtava voima.
Koulutukseltaan Ovaska on luokanopettaja ja hän on toiminut Tampereen normaalikoululla myös opettajankouluttajana.
Intohimo koulutus- ja sivistyspolitiikkaan on eräs tärkeimmistä syistä, jotka saivat Ovaskan valitsemaan puolueekseen keskustan. Hämeenkyrön sivistyslautakuntaa Ovaska johti jo 22-vuotiaana ja nyt hänet valittiin eduskunnan sivistysvaliokunnan varajäseneksi.
– Koulutuksen on oltava jatkuva kärkihanke. Erilaisia hankkeita ja kokeiluja on oltava ja niiden vaikutuksia on tärkeää tarkastella, mutta oleellista on kestävä perusrahoitus ja työrauha koulutuksen ammattilaisille, hän paaluttaa.
Kansanedustajan mukaan samalla on luotava uutta.
– Esimerkiksi keskustan ajatus pienten lasten koulusta antaa tähän hyviä eväitä. Samoin luku- ja kirjoitustaidon sekä digioppimisen parissa tarvitaan uusia menetelmiä.
Ovaskan omista peruskouluajoista on kulunut parisenkymmentä vuotta, ja verratessaan opettajana omia oppilasaikojaan nykytilaan hän pelkää lasten tasa-arvoisuuden heikenneen. Taustat ja perheen kulutustottomukset näkyvät yhä enemmän.
– Vielä 90-luvulla kaveriporukat muodostuivat taustoista riippumatta ja keskenään koettiin olevan samalla viivalla. Nykyään pienilläkin lapsilla saattaa olla merkkivaatteet ja uudet älypuhelimet. Toivon, että taustat eivät vaikuttaisi lasten keskinäisiin suhteisiin, mutta vaarana on, että perheen varallisuus tai muut ulkonaiset asiat vaikuttavat niihin yhä enemmän.
Kansainväliset asiat ovat tuoreelle kansanedustajalle myös tärkeitä.
Ulkoasianvaliokunnan jäsenenä ja suuren valiokunnan varajäsenenä hän pääsee ulko- ja EU-politiikan pariin. Myös Pohjoismaiden neuvoston edustuspaikka pitää Ovaskan kiinni kansainvälisissä kysymyksissä. Hän on näiden ja sivistysvaliokunnan varapaikan lisäksi lakivaliokunnan jäsen.
Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtajana Ovaska on toiminut vuodesta 2016. Suomi on Ovaskan mielestä ehdottomasti eurooppalainen ja Suomelle on tärkeää olla osa kansainvälisiä yhteisöjä.
– Eurooppalaisen Suomen toiminnassa pääsemme viemään yhteistä Eurooppa-agendaa eteenpäin ilman puoluepoliittisia sitoumuksia ja leimoja. Eurooppa-liikkeelle on tarvetta varsinkin näinä aikoina, kun oikeusvaltiokehitys uhkaa ottaa maanosassa takapakkia. Olen iloinen siitä, että äänestysprosentti EU-vaaleissa nousi.
Juuret ovat Ovaskalle tärkeät, kuten keskustalaisille yleensäkin.
Hämeenkyrön lisäksi Ovaska pitää Pirkanmaan mukavimpina puolina Tampereen tunnelmaa.
– Tampereesta on tulossa maailman paras kaupunki, ellemme sitä jo olekin. Kaupunkikuva on nyt sekava ja myllätty, mutta sitten kun ratikkareitit ja kansiareena ovat valmiita muutaman vuoden päästä, on kaupunkikuva entistä hienompi. Täällä on upeaa, miten vanha teollisuusmaisema ja uusi kaupunkikuva elävät rinnakkain. Kyselyt myös osoittavat, että Tampereelle halutaan muuttaa.
– Tampere on joko suuri pieni tai pieni suuri kaupunki. Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee ja vieläpä kaunis Tampereen kiäli. Siitä tulee kotoinen olo.
Haastattelu on alun perin julkaistu Suomenmaassa 28.6.2019. Suomenmaan voit tilata täältä .