Tuleeko Trumpille rikossyyte kongressitalon hyökkäyksestä? – Se selvinnee tällä viikolla
Yhdysvalloissa selvinnee tällä viikolla esittääkö kongressitalon hyökkäystä tutkiva edustajainhuoneen komitea, että maan edellistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan nostettaisiin rikossyytteitä hyökkäyksen tiimoilta.
Komitean on määrä julkaista loppuraporttinsa keskiviikkona. Viimeisessä kokoontumisessaan maanantaina komitea äänestää siitä, antaako se oikeusministeriölle esityksiä yksittäisistä henkilöistä, joita vastaan olisi syytä nostaa rikossyytteitä.
Politicon lähteiden mukaan paneeli äänestää maanantaina ainakin kolmesta Trumpia koskevasta mahdollisesta syytteestä. Komitea voisi lähteiden mukaan suositella Trumpia vastaan nostettavan syytteet kapinasta, virallisen toimituksen estämisestä sekä Yhdysvaltain hallinnon vastaisesta juonittelusta.
Trumpin kannattajat hyökkäsivät kongressitaloon vuoden 2021 tammikuussa juuri, kun kongressissa oltiin vahvistamassa Joe Bidenin presidentinvaalivoittoa.
Komitea haastoi syksyllä Trumpin myös todistamaan, mutta hän kieltäytyi.
Trumpin oikeushuolet eivät rajoitu kongressitalon hyökkäykseen liittyvään tutkintaan, vaan tutkintoja on kasaantunut viime vuosina useita.
Vuoden 2020 presidentinvaaleihin liittyen esimerkiksi tutkitaan Georgiassa Trumpin ja hänen liittolaistensa mahdollisia toimia Bidenin vaalivoiton kumoamiseksi osavaltiossa. Tutkinta aloitettiin sen jälkeen, kun Trump oli soittanut Georgian ylimmälle vaaliviranomaiselle ja painostanut tätä etsimään äänet vaalituloksen kumoamiseksi.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI vuorostaan takavarikoi Trumpin kartanosta Floridassa elokuussa liki 11 000 asiakirjaa. Niistä satakunta on luokiteltu salaisiksi. Salaisten asiakirjojen siirtäminen rikkoo vakoilulakeja.
New Yorkin osavaltion oikeuskansleri taas on nostanut siviilikanteen Trumpia ja tämän kolmea lasta vastaan liiketoimintaan liittyvistä petosepäilyistä. Jamesin tutkinta liittyy siihen, onko Trump Organization ilmoittanut laittomasti kiinteistöjensä arvosta vääriä tietoja saadakseen esimerkiksi veroetuja.
Aiemmin tässä kuussa Trumpin perheen yhtiöt Trump Organization ja Trump Payroll Corp tuomittiin veropetoksista ja muista talousrikoksista. Asianajajan mukaan tuomiosta aiotaan valittaa.
Trump on ilmoittanut pyrkivänsä uudelle presidenttikaudelle vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Vaatimukset Yhdysvaltain presidentille listataan maan perustuslain toisessa artiklassa, jossa ei sanota mitään rikoksiin liittyvistä syytteistä tai tuomioista. Washington Postin mukaan Trumpin oikeushuolet eivät luultavasti riitäkään perustuslain puitteissa siihen, että hänet suljettaisiin presidenttikisan ulkopuolelle.
Trumpin vastustajilla on lehden mukaan kaksi mahdollista väylää haastaa ex-presidentin kelpoisuus.
Ensimmäinen näistä on liittovaltion laki, joka kieltää liittovaltion asiakirjojen tuhoamisen tai niiden poistamisen sijoiltaan. Kyseisen lain puitteissa tuomittu ei voi enää toimia liittovaltion tason tehtävässä. Jos Trumpin todettaisiin syyllistyneen salattujen asiakirjojen siirtämiseen Valkoisesta talosta, voisi kyseinen laki päteä hänen kohdallaan.
Toinen vaihtoehto on perustuslain 14. lisäys, jonka mukaan kukaan vallankaappaukseen tai kapinaan osallistunut ei voi toimia kongressissa eikä missään muussakaan siviili- tai sotilasvirassa.
Ainakin kaksi eri järjestöä väittää tämän lisäyksen pätevän Trumpiin, sillä hänen katsotaan muun muassa yllyttäneen kannattajiaan kongressitalon hyökkäykseen.