Taksilakiin on tulossa viilauksia, mutta taksien määrää ja matkojen hintoja ei aiota rajoittaa
Taksilakiin on luvassa viilauksia pikaisella aikataululla, mutta paluuta vanhaan hintoja sekä taksien määrää ja paikkaa säädelleeseen aikaan ei ole tulossa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Verohallinnon ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitykset siitä, millaisia vaikutuksia taksilainuudistuksella on ollut ja millaisia muutoksia pitäisi tehdä.
– Vaikka palaute on ollut puolentoista vuoden ajan todella lohdutonta, ei uudistus kokonaisuudessaan ole huono. Onhan siinä ihan ymmärrettäviä ja onnistuneitakin elementtejä. Se, että jonkinlaisesta luvanvaraisuudesta on voitu tinkiä eli taksiyrittäjyyden kynnys on matalampi, on hyvä perusajatus, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) STT:lle.
Viranomaiset kiinnittivät selvityksissään huomiota muun muassa taksien saatavuuteen. Traficomin mukaan saatavuudessa on koettu heikkenemistä pienillä paikkakunnilla ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Ministeriössä aiotaan Harakan mukaan miettiä eri keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen, että taksit päivystäisivät öiseen aikaan. Taksilain uudistuksessa luovuttiin varallaolon tai päivystämisen vaatimuksesta taksiluvan saamisen ehtona.
Taksilupien määrässä mitattuna saatavuus on noussut huimasti pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa suuressa kaupungissa. Pienemmillä paikkakunnilla lupien määrä on pääosin pysynyt ennallaan tai vähentynyt hieman. Yhdellä taksiluvalla voi nykyisin ajaa useampi auto.
Taksilla matkustaminen on myös kallistunut Tilastokeskuksen mukaan puolessatoista vuodessa keskimäärin 13 prosenttia, vaikka uudistuksen piti kilpailun vapautumisen myötä laskea hintoja.
Hintahaitari on samalla kasvanut ja tarjolle on tullut aiempaa halvempia kyytejä, joten asiakas voi tietyissä tilanteissa saada kyytinsä aiempaa halvemmalla.
Harakan mukaan hinnoittelua täytyy selkeyttää.
– Ilman muuta kyse on siitä, että kuluttajansuojaa pitää pystyä vahvistamaan.
Asiakkaalla täytyy hänen mukaansa olla varmuus siitä, että joka matkasta tulee kuitti ja siitä suoritetaan velvoitteet joka suuntaan ja että matkojen hintoja pystytään seuraamaan.
Jo aiemmin on kerrottu, että taksien pitää helmikuun alusta alkaen ilmoittaa hinta tai hinnanmääräytymisen perusteet ennen matkan alkua niin, että ne voi lukea taksin ulkopuolelta. Ennen taksiuudistusta hinnoittelu määräytyi yhtenäisten taksojen mukaan, jolloin oli hinnan puolesta yhdentekevää, mihin kyytiin nousi.
Traficomin mukaan kyselytutkimuksissa on havaittu jonkinasteista koetun turvallisuuden heikkenemistä lakiuudistuksen jälkeen. Se liittyy useimmiten pelkoon ryöstöhinnoittelusta ja kokemukseen liikenneturvallisuuden heikentymisestä.
– On tilanteita, joissa etenkin ikäihmiset eivät uskalla matkustaa taksilla, Harakka kuvailee.
Poliisin tietojen valossa vuodesta 2018 ei ole kuitenkaan tapahtunut merkittävää muutosta taksimatkojen turvallisuudessa.
Verohallinnon selvityksestä käy ilmi, että lainsäädäntöuudistus on toisaalta vähentänyt ja toisaalta lisännyt harmaan talouden riskejä. Viranomaisten tietojen saanti on muuttunut haastavammaksi, kun toimialalle pääsy on helpottunut. Toisaalta taksiliikennelupa edellyttää, että verovelvoitteet on hoidettu.
Arvonlisäverotulot ovat vähentyneet uudistuksen jälkeen, mutta verottaja ei ainakaan vielä pysty yksiselitteisesti toteamaan, että se johtuu harmaasta taloudesta.
Harakan mukaan 2020-luvun ratkaisu olisi, että takseihin vaadittaisiin digitaalinen sovellus, jossa algoritmit huolehtivat, että kaikki tarvittava tieto olisi kaikkien tarvittavien tahojen saatavilla. Tällä voitaisiin muun muassa pienentää harmaan talouden riskejä.
– Matkoista pitää mennä tieto viranomaisille nykyistä varmemmin.
Verottaja suosittaa, että kaikissa kyydeissä olisi jokin mittari tai sovellus päällä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan perinteisen taksamittarin vaatimus vähentäisi olennaisesti kilpailua ja toimisi kuluttajan edun vastaisesti.
Verottajan mukaan taksiautoissa tulisi myös olla ulkoinen tunnus. Sen ei tarvitsisi olla nimenomaisesti perinteinen taksivalo, mutta sellainen, josta näkee, että kyseessä on taksi. Harakka tyytyy toteamaan tässä vaiheessa, että on tärkeää varmistua siitä, että ihmiset voivat turvallisesti astua taksiin.
Harakka ei viranomaisselvitysten lopputuloksia hätkähtänyt.
– Selvitykset totesivat, että huolet olivat aiheellisia, hän sanoo STT:lle.
Hän viittaa siihen, kun viime kesänä aloittanut demarivetoinen hallitus katsoi, että taksilakia on arvioitava uudelleen ja tehtävä tarvittaessa muutoksia lakiin. Hallitus pyysi kesällä viranomaisilta selvityksiä.
Uusi taksilaki, joka astui voimaan heinäkuun alussa 2018 edellisen, porvarihallituksen kaudella, höllensi merkittävästi taksialan sääntelyä Suomessa.
Vuosi lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen uusi hallitus kiinnitti huomiota taksikyytien hinnoittelun epäselvyyteen, huoleen hintojen noususta, asiakasturvallisuuden heikkenemiseen, saatavuuden heikentymiseen ja huoleen harmaan talouden riskistä.
Lisäksi murheena olivat takseilla tehtävät Kela-kyydit, koulukyydit ja sote-kyydit, joiden osuus kaikista taksikyydeistä on lähes puolet.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on tarkoitus laatia mahdollisimman pian arviomuistio, josta käydään keskustelua toimialan ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Eduskunnan on määrä saada hallituksen esitys lakimuutoksista syksyllä, ja ensi vuoden alussa mahdolliset muutokset astuisivat voimaan.
– Epäkohtien oikaiseminen on kyllä iso savotta, Harakka toteaa.