Takana yli 30 vuotta vankeinhoitotyötä: Pääjohtaja Esa Vesterbacka vähentäisi vankiloiden määrää ja suuntaisi voimavarat rikollisuuden ehkäisyssä lapsiin
Tulevaisuudessa vankiloita on vähemmän, ja vankilakeskukset ovat alueiden kasvukeskuksissa.
Vankien määrä on laskenut, ja heistäkin yhä harvempi suorittaa rangaistuksensa suljetussa vankilassa.
– Pitäisin tätä toivottavana ja jopa todennäköisenä kehityskulkuna, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohtaja Esa Vesterbacka.
Vesterbacka on kesän jälkeen jäämässä eläkkeelle työskenneltyään vankeinhoidossa yli 30 vuotta.
Vesterbackan kertoo vuonna 2005 hän aloittaneensa pääjohtajana onnekkaassa tilanteessa, sillä nykyinen vankeuslaki oli juuri hyväksytty.
– Voi sanoa, että se oli silloin ja on edelleen yksi maailman parhaita vankeuslakeja.
Laki toi mukanaan muun muassa valvotun koevapauden, joka tarkoittaa, että vankien vapautta lisätään rangaistuksen loppupäässä. Rikosten uusiminen on sen käyttöönoton jälkeen vähentynyt.
– Suljetusta vankilasta vapautuvista 40 prosenttia uusii rikoksen kolmen vuoden sisällä ja puolet viiden vuoden sisällä. Heidän osaltaan, jotka vapautuvat valvotun koevapauden kautta, uusimisprosentti on suunnilleen puolet tästä.
Vesterbacka on yleisesti rangaistusten koventamista vastaan.
– Pohjoismaissa rangaistustaso on lievempi kuin muualla ja meidän yhteiskuntamme ovat kaikkein rauhallisimpia ja turvallisimpia. Rangaistusten koventamisella ei lisätä yhteiskunnan turvallisuutta, päinvastoin.
Kyse ei ole niinkään siitä, että lopettaa rikosten tekemisen, vaan enemmänkin siitä, että tulee jotain muuta tilalle.
pääjohtaja Esa Vesterbacka
Vesterbackan mukaan vankilassa tehtävän työn tärkein tavoite on auttaa pois rikollisesta elämästä.
Muutos on monelle vaikea, ja keskeistä onnistumisessa on Vesterbackan mukaan se, että saa elämään jotakin, mikä korvaa rikokset.
– Kyse ei ole niinkään siitä, että lopettaa rikosten tekemisen, vaan enemmänkin siitä, että tulee jotain muuta tilalle.
Vesterbacka huomauttaa, että yksi rikollisuuden perussyy ovat syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat.
Iso osa vangeista on jäänyt ilman koulutusta, ja sen lisäksi voi olla päihde- tai mielenterveysongelmia.
Tärkein keino vähentää rikollisuutta on Vesterbackan mielestä vähentää koulupudokkuutta.
– Aika usein rikollisuus lähtee siitä, että koulu jää kesken ja sitten tulee muuta. Rikollisuuden vähentäminen voi lähteä kyllä jo ihan päiväkodeista.
Kriminaalipolitiikassa on Vesterbackan mielestä tapahtunut huonoakin kehitystä.
Viime hallituskaudella tehty sakon muuntorangaistuksen laajentaminen oli Vesterbackan mielestä virhe. Sakon muunto tarkoittaa, että rikoksesta määrätty maksamaton sakko voidaan muuttaa vankeudeksi.
– Sakonmuunnossa on periaatteellinen ongelma. Ihmiset, joita muunto koskee, ovat tämän yhteiskunnan kaikkein syrjäytyneimpiä ja heidän kohdallaan muunnossa alkaa olla oikeutettua puhua velkavankeudesta.
Vesterbacka ihmettelee myös nykyisen hallituksen ohjelmassa olevaa linjausta. Hallitus aikoo pitää vankiloiden määrän entisellään ja lupaa samalla kehittää vankilaverkostoa.
– On hyvin mielenkiintoista, miten tämä toteutetaan.
Vesterbackan mukaan kymmenen säästövuoden jälkeen kaikissa vankiloissa on liian vähän henkilökuntaa.
Rahoituksen lisääminenkään ei välttämättä auttaisi, sillä vankiloilla on jo nyt vaikeuksia saada työntekijöitä. Jäljelle jää käytännössä yksi vaihtoehto.
– Kasvukeskuksiin luodaan kampuksia, joissa on erilaisia vankilayksikköjä ja yhdyskuntaseuraamustoimisto, jolloin palvelut ovat helpommin saatavissa ja henkilökunta tavoitettavissa.