Syyrian humanitaarisesta avusta uhkaa tulla poliittinen pelinappula – Venäjä voi vaatia myönnytyksiä omiin pakotteisiinsa
Turkin eteläkärjessä pitkä letka humanitaarisia avustustarvikkeita sisältäviä kuorma-autoja seisoo perätysten tien varressa. Niiden sisältämät kuormat, vaipat, huovat, jauhot, sokerit ja aliravitsemuksesta kärsiville lapsille tarkoitetut runsaasti energiaa sisältävät pähkinätahnat odottavat lupaa ylittää likellä oleva raja sodan runtelemaan Syyriaan.
Joka kuukausi noin 800 avustusrekkaa kuljettaa Idlibin alueelle YK:n järjestämiä hyödykkeitä. Idlibiä pitävät hallussaan Syyrian hallintoa vastaan taistelevat kapinalliset, ja ainoa reitti alueen miljoonien avusta riippuvaisten siviilien tukemiseksi kulkee Turkin Cilvegozun ja Syyrian Bab al-Hawan välisen rajanylityspaikan kautta.
Avustuskuljetukset Syyriassa ovat riippuvaisia YK:n turvallisuusneuvoston tuesta ja pelkona on, että heinäkuun 10. päivänä erääntyvää Bab al-Hawan reitin käyttölupaa ei enää saada uusittua. Ennennäkemätöntä se ei olisi, sillä vuonna 2014 perustetuista neljästä reitistä jo kolme on etupäässä Venäjän vastustuksesta suljettu.
– Siitä koituu katastrofi, jos päätöslauselmaa ei saada uusittua, YK:n humanitaarisesta avusta vastaava virkamies Mark Cutts arvioi.
Turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjällä on veto-oikeus, jota se on uhannut käyttää avustuskysymyksessä. Tämä estäisi avustuskuljetusten jatkumisen viimeistäkin väylää pitkin.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä saattaa käyttää ratkaisijan rooliaan myös neuvotteluvalttina, jota vastaan se odottaa myönnytyksiä Ukrainan sodan jälkeen asetettuihin raskaisiin talouspakotteisiin.
Syyrian hallinto ja presidentti Bashar al-Assad ovat olleet YK:n apumekanismin äänekkäitä kriitikoita. Syyrian johto katsoo, että avun kuljettaminen ohi hallinnon kanavien loukkaa maan suvereniteettia ja ”tarjoaa maassa oleville terroristeille elämänlangan”.
Syyrian hallinnon joukkoja Syyrian sodassa tukeva Venäjä onkin esittänyt avustuskuljetusten reitittämistä hallinnon joukkojen hallitsemien alueiden kautta. Länsimaisten arvioiden mukaan apua pääsisi perille kuitenkin huomattavasti vähemmän tätä väylää pitkin.
– Se (Bab al-Hawan reitin sulkeutuminen) lisäisi kärsimystä, Yhdysvaltain YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield on todennut.
Turkki voi nousta keskeiseen rooliin avustuskuljetuksista neuvoteltaessa, sillä sen rooli Syyriassa on monitahoinen.
Turkki on sekä Venäjän yhteistyökumppani että Assadin hallinnon vastustaja, joka on myös sotilaallisesti läsnä Syyrian pohjoisosissa.
Turkin näkökulmasta avustuskuljetusten jatkuminen olisi tärkeää, sillä Turkissa on ennestään yli 3,5 miljoonaa sotaa paennutta ihmistä, joita Turkki pyrkii pikemmin palauttamaan lähtömaahan.
Turkissa Hatayn maakunnassa, jossa myös Cilvegozun ja Bab al-Hawan välinen rajanylityspaikka sijaitsee, uskotaan avun kulkevan naapuriin jatkossakin.
– Paikalliset kansalaisjärjestömme aikovat pitää avustuskuljetukset käynnissä mitä hyvänsä (YK:n avulle) tapahtuukaan, Hatayn apulaiskuvernööri Orhan Akturk sanoo AFP:lle.
Ihmisoikeustoimijat, kuten Human Rights Watch, kuitenkin epäilevät kansalaisjärjestöjen kykyä ottaa kontolleen YK:n leveillä hartioilla järjestettyä apua.
– YK:n rajan yli kulkevalle avulle on hyvin vähän varteenotettavia vaihtoehtoja, Human Rights Watchin Syyria-tutkija Sara Kayyali sanoo.
Idlibin lähes kolmesta miljoonasta siviilistä noin puolet on maan sisäisiä pakolaisia, jotka ovat erityisen riippuvaisia humanitaarisesta avusta.
Nelikymppinen Muhammad Harmous asuu vaimonsa ja kuuden lapsensa kanssa yhdellä Idlibin pakolaisleireistä.
– Avustuskuljetukset ovat meille kriittisen tärkeitä. Jos ne keskeytyvät, olisi sillä tuhoisia seurauksia, Harmous sanoo AFP:lle.
Turkin puolella Hatayssa aiemmin insinöörinä työskennellyt kuusikymppinen Muhammad sanoo olevansa huolissaan sisarenlapsistaan, jotka ovat yhä Idlibissä. Hän harmittelee, että hänellä ei ole itsellään keinoja auttaa sukulaisiaan.
– Ilman humanitaarista apua he kuolevat, hän sanoo.