Suvivirsissä soi haikeus – tänä keväänä noin 60 koulua naulaa ovensa pysyvästi
Tunnelma liminkalaisen Ketunmaan koulun pihalla on toukokuinen, vapautta enteilevä. Satavuotias punahirsinen rakennus kiiltää auringossa. Jalkapallokentällä kiirii pelin riemu, karusellin keinut kilkahtelevat.
Vain hetki, ja suvivirsi kajahtaa viimeisen kerran 109 vuotta kylän lapsia sivistyksen polulle auttaneessa opinahjossa.
– Tämä on ollut paras koulu hyvien kavereiden ja pienuutensa vuoksi. Eikä täällä oo kiusattu, oppilaat toteavat, mutta myöntävät kaipaavansa jo lomalle.
Vajaat parikymmentä vuotta koulussa opettajina toimineet Minna Heikkilä ja Joni Kummala siemailevat aamukahvia pikkuruisessa keittiössä koulunkäynninohjaaja Mervi Tiermaksen kanssa.
– Tuntuu haikealta. Tässä jää iso pala historiaan, Kummala sanoo.
– Onhan tämä ollut erikoinen koulu. Täydellinen. Ihanat lapset ja mahtavat työkaverit, Heikkilä huokaa.
Tiermas arvelee, että lopullisuuden tajuaa vasta, kun ovi lauantaina lukitaan viimeisen kerran.
Vastaavanlaisilla loksahduksilla hiljenee arvioiden mukaan tänä keväänä yhteensä reilut 60 koulua. Lakkautusten trendi on ollut vallalla pitkään. Neljännesvuosisadassa peruskoulujen määrä Suomessa on puolittunut.
Vuonna 1995 yksiköitä oli vielä 4 474, vuoden 2017 lopussa enää 2 276.
Ensin lopetettiin pienet kyläkoulut, sitten ryhdyttiin toimeen myös isommissa kouluissa. Lakkautusten myötä koulujen keskikoko on kasvanut. Vuonna 2000 kouluissa oli keskimäärin 150 oppilasta, 2016 vastaava luku oli jo 221. Yli tuhannen oppilaan jättikouluja on liki kymmenen.
Eniten kouluja on lopetettu Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.
Joskus tuntuu, että päätöksiä tehdään lyhytnäköisesti.
Joni Kummala
Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan yleensä säästösyillä.
– Joskus tuntuu, että päätöksiä tehdään lyhytnäköisesti. Esimerkiksi uudesta opetussuunnitelmasta pienessä koulussa saa valtavasti irti, Kummala toteaa.
Hänen mukaansa yksi pienen koulun hyvä puoli on se, että lapset saavat olla lapsia pidempään. Viidesluokkalaiset leikkivät yhdessä eskareiden kanssa.
Ketunmaassa tähytään tulevaan kuitenkin hyvällä mielellä, vaikka koulun loppu on iso isku koko kylälle.
– Lapsille on korostettu muutoksen myönteisiä puolia. Emme halua tehdä turhaa vertailua ja demonisoida isoja kouluja, henkilökunta kertoo.