"Suora eteläpohjalainen" – Seppo Kääriäinen muistelee edesmennyttä Jussi Yli-Lahtea
Valtiotieteen maisteri Jussi Yli-Lahti kuoli vakavien sairauksien uuvuttamana Meilahden sairaalassa 12. päivänä tammikuuta 2022.
Hän oli 71-vuotias, syntynyt 22. päivänä elokuuta 1950 Ilmajoella maanviljelijäperheeseen.
Yli-Lahti kirjoitti ylioppilaaksi kuuden laudaturin papereilla Ilmajoen lukiossa.
Opiskelut alkoivat Teknillisessä Korkeakoulussa Otaniemessä, mutta suunta vaihtui valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja kansantaloustieteeseen Helsingin Yliopistossa.
Sieltä hän valmistui valtiotieteen maisteriksi. Insinööriopintojen nojalla häntä puhuteltiin työkavereiden kesken leikillisesti myös ”insinööriksi”.
Yli-Lahti teki monipuolisen uran valtion palveluksessa ja arvostettuna taustavaikuttajana keskustassa.
Jylli – Jussin yleinen kutsumanimi – tuli poliittisen suunnittelusihteerin tehtäviin keskustapuolueen Pursimiehenkadun puoluetoimistoon 1970-luvun lopulla. Siitä tehtävästä hän nousi tiedotuspäälliköksi ja poliittisen osaston vetäjäksi.
Jussilla oli keskeinen asema keskustapuolueen politiikan strategisessa valmistelussa 1980-luvulla, ja hän vaikutti merkittävästi keskustan vaalivoittoon (”veretseisauttava”) vuoden 1991 eduskuntavaaleissa.
Hän toimi pääministeri Esko Ahon ja kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen avustajana vuosina 1991– 1995. Jussi aloitti vaativat avustajatehtävät jo valtiovarainministeri Ahti Pekkalan avustajana 1980-luvun alkuvuosina.
Politiikka oli Yli-Lahdelle näkemyksellistä vaikuttamista isänmaan hyväksi.
Puoluevaiheen jälkeen hän palveli valtiota kauppa- ja teollisuusministeriössä, sisäministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Yli-Lahti toimi EU-komisaari Olli Rehnin kabinetissa ja myös Suomen EU-edustustossa aluepoliittisena asiantuntijana Brysselissä.
Yli-Lahti oli suomalaisen ja eurooppalaisen alue- ja rakennerahastopolitiikan ehdoton asiantuntija. Hänen mielipiteitään olisi pitänyt kuunnella enemmän.
Hän patisti suomalaisia päättäjiä vaikuttamaan voimakkaasti Suomen asemaan Euroopan Unionin päätöksenteossa.
Hänen mielestään siinä oli paljonkin parantamisen varaa. Maakunnat, seutukunnat ja maaseutu merkitsivät hänelle sitä syvintä suomalaisuutta – ilman vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun kanssa.
Politiikka oli Yli-Lahdelle näkemyksellistä vaikuttamista isänmaan hyväksi.
Jylli oli sanan painavassa merkityksessä taustavaikuttaja, joka perehtyi kunnolla asioihin ja ymmärsi asemansa.
Hän oli vaatimaton mies eikä tyrkyttänyt itseään eturiviin. Hänen taidoillaan oli kysyntää ja käyttöä.
Jussin harkintakyky herätti luottamusta. Hän oli ehdottoman lojaali esimiehille ja -naisille Paavo Väyrysestä Annika Saarikkoon. Mutta mielipiteensä hän sanoi tarvittaessa terävästi riippumatta siitä, kuka oli kuulijana.
Yli-Lahden kirjoitukset ja puheet olivat kerralla valmiita.
Hämmästyttävästi hän esimerkiksi teki 1980-luvulla vaalianalyysit yön yli: illalla vaalitulokset, aamulla analyysi puoluejohdolle. Jussi oli matemaattisestikin lahjakas. Poliittisen kentän liikkeitä hän tutki tarkalla silmällä elämänsä loppuun saakka.
Jylli oli huumorintajuinen eleettömällä tyylillään, myös pidetty seuramies.
Hän ”pekuloi” mielellään politiikan erilaisia vaihtoehtoja, mutta inhosi pahansuopaista juoruilua. Jussi oli suora eteläpohjalainen.
Jussin loppuelämää riivasivat vakavat sairaudet. Hän tiesi, missä mennään. Hän eli elämäänsä niinkuin pystyi.
Vahva elämäntahto kantoi. Joulun 2021 alla ote alkoi kirvota. Jaana-vaimon ja perheen tuki oli Jussille elämän lankana.
Seppo Kääriäinen
Jussi Yli-Lahden työkaveri 1970-luvulta lähtien