Suomi-radan linjauksista käynnistetään selvitys – kunnat eivät ole päässeet asiasta sopuun
Helsingistä Tampereelle kaavaillun Suomi-radan linjauksesta käynnistetään esiselvitys, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) esikunnasta STT:lle.
Linjauksesta ei vielä ollut löytynyt yhteisymmärrystä, kun radan suunnitteluun tarkoitetun hankeyhtiön perustamisesta päästiin eilen sopuun.
Toisessa vaihtoehdossa rata menisi suoraan Helsinki-Vantaan lentokentältä Tampereelle, toisessa taas lentoaseman jälkeen myötäillen nykyistä päärataa.
Suora yhteys tekisi mahdolliseksi alle tunnin matka-ajan. Toisessa vaihtoehdossa matka-aika olisi arvioiden mukaan noin tunti ja 18 minuuttia.
Junayhteyden varrella olevat kunnat ovat kiistelleet miljardeja maksavan radan linjauksista.
Kuntien innokkuus osallistua rahoitukseen riippuu siitä, palveleeko uusi rata sen asukkaita. Esimerkiksi Hämeenlinnaa ei kiinnosta rahoittaa sellaista ratayhteyttä, joka kulkisi suorinta reittiä Tampereelle pysähtymättä Hämeenlinnassa.
Helsingin näkökulmasta taas on tärkeää, että yhteys Tampereelle on selkeästi nopeampi kuin se nyt on.
Esikunnasta kerrotaan, että torstaina saavutetun sopimuksen mukaan Kanta-Hämeen kunnilla on oikeus vetäytyä Suomi-radan suunnittelusta esiselvityksen jälkeen, jos rata päädyttäisiin linjaamaan suoraan lentoasemalta Tampereelle.
Suunnitteluvaiheen hankeyhtiön osakkaita ei myöskään velvoiteta osallistumaan rakennusvaiheen yhtiöön.
Eilen sekä Suomi-radan että Helsingistä Turkuun kaavaillun Turun tunnin junan neuvotteluryhmät pääsivät periaatteelliseen sopuun hankeyhtiöiden perustamisesta ratojen suunnittelua varten.
Neuvotteluryhmissä sopua on sorvannut syksystä lähtien muun muassa raidehankkeiden varrella sijaitsevia tai niistä hyötyviä kuntia ja Finavia.
Ryhmät sopivat eilen myös ratahankkeiden suunnitteluvaiheen maksuosuuksista.
Hankeyhtiöiden perustaminen on edellyttänyt valtion linjauksen mukaan sitä, että 49 prosenttia pääomasta tulee kunnilta tai muilta toimijoilta.
Sekä Turun tunnin junalle että Suomi-radalle on haettu EU:n CEF-rahoitustukea.
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin viime marraskuussa Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa valtion ja kuntien kanssa.
Neuvotteluryhmiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Suomi-radan neuvotteluihin myös Finavia.
Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä. Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.
Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa. Tästä Suomen valtion osuus on 51 prosenttia eli 78,90 miljoonaa euroa.
Lisäksi esimerkiksi Finavia on lähdössä mukaan 16 miljoonalla eurolla, Helsingin kaupunki 22,20 miljoonalla eurolla ja Tampereen kaupunki 11,10 miljoonalla eurolla.
Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6–5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta.
Turun tunnin junan jäljellä olevat suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon, josta Espoo–Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo–Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.
Turun tunnin junasta valtion osuus on 51 prosenttia eli 39,45 miljoonaa euroa. Turun kaupungin osuus suunnitteluvaiheessa on 10,25 miljoonaa euroa, Espoon kaupungin 10,25 miljoonaa euroa ja Helsingin kaupungin 5,80 miljoonaa euroa.
Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on noin 2,76 miljardia euroa.
Sekä Turun tunnin junaa että Suomi-rataa koskevissa neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.
Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessa, että hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa.
Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi–huhtikuussa.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään alueen toimijoiden kanssa.