Suomi osti kohteliaisuuttaan Macronin idean kansalaisten kuulemisesta
Valtaosa EU-maista vastasi myöntävästi, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti kansalaisten kuulemista EU:n tulevaisuudesta.
Syksyllä myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) nyökytteli ajatukselle tavattuaan ranskalaispresidentin Elysee-palatsissa Pariisissa.
Suomi pääsee projektissa helpolla, sillä se aikoo toteuttaa jo suunnitelmissa olleita keskustelutapahtumia.
Pääministeri kiertää kevään aikana yliopistokaupunkeja ja Eurooppatiedotus tekee omaa tiedotuskampanjaansa.
Voimakkaan EU-myönteinen Macron tuskin tulee kuitenkaan näkymään suomalaisessa keskustelussa. Suomessa ei haluta välittää kuvaa, että kansalaisten kuulemiseen olisi herätty vain ranskalaispresidentin ansiosta.
Valtiosihteeri Samuli Virtanen (sin.) sanoo suoraan, että EU-keskustelua ei ole tarkoitus ”macronisoida”.
Suomessa käydään hänen mielestään kansalaiskeskustelua EU:n tulevaisuudesta paljon jo valmiiksi.
Tapahtumia järjestävät niin ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Ulkopoliittinen instituutti kuin komission ja parlamentin tiedotuskeskuksetkin.
Ongelmana tosin on, että niihin löytävät tiensä lähinnä ne, joiden mielestä Euroopan unioni on jo valmiiksi kiinnostava.
– Mistä saataisiin se EU:n tulevaisuuden tuulikaappikeskustelu, Virtanen pohti helmikuun lopussa Brysselissä. Hän viittaa suomalaisten EU-virkamiesten viljelemään vertauskuvaan.
Prisman tai K-kaupan tuulikaapissa kun ei ehkä puhuta EU:sta, vaan jostakin aivan muusta.
Hallituksen ministerit ovat hänen mukaansa sitoutuneet pitämään avoimia keskustelutilaisuuksia EU:sta, mutta niiden määrää tai aikataulua ei ole lyöty lukkoon.
Puhetta ja tiedotusta EU-asioista tosiaan riittäisi ilman Ranskan aloitettakin.
Ranskalaispresidentin tavoitteena on päästää EU:sta ääneen muutkin kuin kriitikot, jotka ovat hallinneet keskustelua viime vuosina.
Ruohonjuuritason vaikuttaminen oli myös yksi hänen isoista teemoistaan presidentinvaaleissa vuosi sitten.
Ranskan EU-edustustosta kerrotaan, että jäsenmaista valtaosa on osallistumassa kampanjaan.
27 EU-maasta vain parlamenttivaaleihin valmistautuva ja kriittinen Unkari on kieltäytynyt kutsusta. Hyvänä merkkinä on pidetty varsinkin sitä, että vastahankaisena tunnettu Puola on tulossa mukaan.
Ranskan toiveissa oli, että keskusteluiden tuloksia summattaisiin loppuvuodesta.
Miten tämä tehdään, on pitkälti vielä auki, vaikka konsultaatiot pitäisi aloittaa jo huhtikuussa.
Suomessa ei innostuta ainakaan siitä, että kansalaisten EU-asenteista tehtäisiin erillinen kysely. Sen sijaan tavanomaiseen eurobarometri-selvitykseen voitaisiin hallituksen mielestä lisätä pari EU-kysymystä.
Puhetta ja tiedotusta EU-asioista tosiaan riittäisi ilman Ranskan aloitettakin.
Eurooppatiedotuksen yksikönpäällikkö Ville Cantell kertoo, että tänä vuonna tehdään ”Mun EU” -kampanjaa, jonka puitteissa järjestetään tilaisuuksia ympäri Suomea.
– Järjestetään muutamia lisätapahtumia ja ollaan kerätty kaikki tämän sateenvarjon alle, Cantell selittää yhtymäkohtia eurooppalaiseen keskusteluun.
Joka vuosi ulkoministeriö jakaa rahaa EU-viestintään myös kansalaisjärjestöille.
Viime vuosina 370 000 euron määräraha on jaettu 15–36:n järjestön kesken. Rahaa on annettu niin Attacille, Kansanvalistusseuralle kuin yhdistykselle nimeltään EU:n Vastainen Kansanrintama.
– EU-myönteisyys ei ole meille määrittelevä tekijä, vaan se, kuinka laadukas esitetty projekti on, Cantell sanoo.