Suomi karkottaa yhden venäläisdiplomaatin vastatoimena myrkkyiskuun
Presidentti Sauli Niinistö toivoo, että vuoropuhelu Venäjän kanssa jatkuu venäläisdiplomaatin karkotuksesta huolimatta.
Hän kommentoi päätöstä karkottaa venäläinen diplomaatti Suomesta vastatoimena Salisburyn myrkkyiskuun.
– Kemiallisten aseiden käyttö Britanniassa on vakava asia. Viime perjantaina Eurooppa-neuvosto totesi hyvin todennäköisin syin Venäjän olevan teon takana, eikä tämän jälkeen ole ilmennyt vastasyitä, Niinistö sanoi.
Tämän vuoksi Suomi päätti yhtyä siihen käsitykseen, että iskun vuoksi karkotetaan venäläisdiplomaatteja.
Niinistön mukaan on vielä mahdotonta sanoa, mitä Venäjän vastatoimet karkotukseen ovat.
– Vastatoimet ovat aika lähellä vastavuoroisuutta, ja luultavasti luvassa on saman tason ratkaisuja.
Niinistö toivoi, että kaikesta huolimatta suhteet Venäjän ja lännen kesken alkavat parantua.
– On syytä keskittää paljon voimia siihen, että repeämä lännen ja Venäjän välillä alkaisi asettua toiseen asentoon. Nyt mentiin huonompaan suuntaan.
Niinistön mukaan päätöstä mietittiin monelta eri kannalta.
– Luulen, että Suomen kannalta olisi ollut parasta löytää sellainen ratkaisu, joka olisi kelvannut kaikille unionin jäsenille. Kun sellaista ei löytynyt, päädyttiin sitten tähän ratkaisuun.
Presidentti sanoi, että yhden karkotettavan kohdalla puhutaan mitoituksesta.
– Kun Saksa karkottaa neljä diplomaattia, niin Suomen yksi on aika hyvin suhteessa siihen. Tässä on kysymys poliittisluonteisesta reagoinnista, enkä tiedä, kuka karkotettava on.
Niinistön mukaan karkotettavan diplomaatin henkilöllisyys ratkeaa lähiaikoina.
Presidentti sanoi keskustelleensa asiasta viikonloppuna muun muassa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan jotkin maat ehdottivat viime viikon lopulla Eurooppa-neuvoston kokouksessa, että venäläisdiplomaattien karkotuksesta tehtäisiin yhteinen päätös. Sipilän mukaan valmiutta siihen ei kuitenkaan silloin ollut.
– Jokainen maa halusi harkinta-aikaa, ja sitä oli tähän maanantai-iltapäivään saakka. Kävin kokouksessa keskusteluja muiden valtionpäämiesten kanssa, ja silloin noin kymmenen maata oli kallistumassa karkotusten kannalle.
Kokouksen aikana seitsemän maata ilmoitti Sipilän mukaan, etteivät ne olisi mukana karkotuksissa.
– Olen viikonlopun aikana jatkanut keskusteluja, ja oma käsitykseni on se, että lopulta mukana on lähes 20 maata.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kanssa Sipilä sanoi keskustelleensa asiasta useasti. Maat toivoivat, että EU yrittäisi saada asiasta yhteisen päätöksen.
– Sellaista ei kuitenkaan saatu, ja siksi päädyimme siihen, että Suomi on näiden vajaan kahdenkymmenen maan joukossa.
Sipilä sanoi, että päätöstä harkittiin perusteellisesti ja kyse on vakavasta asiasta.
– Päätös ei ollut helppo, ja kerroin Eurooppa-neuvoston kokouksessakin, että näitä päätöksiä ei yleensä julkisteta. Päätöksen julkistaminen on Suomelle poikkeuksellinen päätös.
Pääministerikin korosti yhden karkotettavan kohdalla määrän suhteellisuutta.
Hän sanoi konsultoineensa asiasta jo kokouksen aikana presidenttiä ja ulkoministeriä. Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan kanssa Sipilä sanoi keskustelleensa.
Venäjän tiedustelupalvelun entinen eversti ja kaksoisagentti Sergei Skripal sekä hänen tyttärensä yritettiin murhata hermomyrkyllä Salisburyssa Britanniassa maaliskuun alussa. Molemmat ovat edelleen sairaalassa kriittisessä tilassa.
Useat maat sanovat uskovansa Venäjän olleen iskun takana. Venäjä kieltää kaiken osallisuutensa tapahtumiin ja ilmoittaa vastaavansa diplomaattien karkotuksiin.
Kaikkiaan neljätoista EU-maata on ilmoittanut karkottavansa venäläisdiplomaatteja myrkkyiskun vuoksi. Karkotuksista ovat ilmoittaneet myös Yhdysvallat, Kanada ja Ukraina.