Suomenmaa selvitti, että millainen on keskivertokepulainen – yksi heistä kertoo tässä haastattelussa elämästään
Pentti Tuovinen on syntynyt 50-luvulla Utajärvellä lapsuudenkotinsa kamariin. Hän kertoo nukkuneensa yöt samassa kamarissa vuoteen 2014, jolloin hän muutti kirkonkylälle. Keskustan jäsen hän on ollut 70-luvulta.
Tuovinen on siis oikea keskivertokepulainen – ainakin, jos uskomme Ilkka Koirasen, Aki Koivulan, Arttu Saarisen ja Pekka Räsäsen tekemää Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimusta (KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2017).
Keskustalaisuus on usein kotoa opittua. Tutkimuksesta selviää, että perhesuhteet ja lähipiiri ovat keskustalaisille erityisen tärkeitä ja keskustan jäsenet ovat puolueuskollisimpia ja pysyvimpiä. Keskustaan myös liitytään verrattain varhain.
Tuovisen vanhemmat eivät olleet puolueaktiiveja, mutta kotoa hän oppi keskustalaisen arvomaailman.
– Isä sanoi aina äänestävänsä keskustalaista Ruokolan Mattia, Tuovinen naurahtaa. Myöhemmin hänen vanhempansa liittyivät keskustan jäseniksi.
Tuoviselle vaimo ja tämän lapset ovat tärkeitä. Maatilaa Tuovinen piti aiemmin vuosia yhdessä veljensä kanssa. Veljen äkillinen kuoleman jätti koko tilan vastuun Tuovisen ja hänen vaimonsa harteille. Kun mahdollisuus sukupolven vaihdokseen tarjoutui, vaimon poika vaimonsa kanssa osti tilan ja jatkaa sen kehittämistä.
Keskustalaiseen tapaan Tuovinenkin aloitti politiikan jo nuorena paikallisyhdistyksessä ja kertoo olleensa nuorisolautakunnan kautta aktiivisesti tekemisissä Nuoren Keskustan Liiton kanssa.
Nyt Tuovinen toimii keskustan Utajärven paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.
KAKS:n tutkimuksen mukaan keskustan jäsenistä kaksi kolmasosaa on toiminut tai toimii parhaillaan lautakunnissa tai kirkkovaltuustossa ja he tuntevat muita enemmän kunnallishallinnon toimijoita.
Tuovinen on keskivertokepulaiseen tyyliin ollut jäsenenä muun muassa kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa sekä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa. Luottamustoimet ovat opettaneet hänelle paljon.
– Kirkkovaltuusto oli mielenkiintoista aikaa. Oli kovasti hommaa, kun kirkkoherra oli pitkään pois töistä. Pidin sitten kirkkoneuvoston kokouksia omikseni, Tuovinen naurahtaa.
Kun seurakunnan talouspäällikkö lähti pois, siirtyi Tuovinen hänen pestiinsä.
Ennen nykyistä työtään Poikajoki Groupin toimitusjohtajana Tuovinen on ollut 25 vuotta lypsykarjatilallinen. Hän omistaa myös metsää.
Keskustan jäsenten ammattijakauma poikkeaa muista puolueista, sillä lähes viidennes puolueen työssäkäyvistä jäsenistä toimii edelleen maanviljelijöinä.
Suurin osa keskustan työssäkäyvistä jäsenistä on ylempiä toimihenkilöitä. Keskustassa on etenkin vihreistä ja kokoomuksesta poiketen laaja hajonta jäseniä erilaisista ammateista. Yli puolet puolueen jäsenistä on eläkkeellä.
Keskustan jäsenet ja kannattajat ovat asenteiltaan ja käyttäytymiseltään keskitien kulkijoita. Myös Tuovinen haluaa pysyä mielipiteissään keskellä.
– En tykkää mustavalkoisesta ajattelusta ja jyrkistä ehdottomuuksista, hän tiivistää.
Tuoviselle on tärkeintä löytää rakentava ja yhteinen näkemys asioihin. Hän toivoo, ettei keskusta jatkossakaan muutu populistipuolueeksi. Hän uskoo, että kun asioita tehdään pitkäjänteisesti ja niistä puhutaan, kannatuskin nousee.
– Sitten ihmisten ajattelu viime kädessä muuttuu sellaiseksi, ettei populismi enää kiinnosta. Keskustan ei pidä lähteä populismin tielle, Tuovinen toteaa.
Hän painottaa, ettei pelkää puolueen uudistumista, vaikka pitääkin monen muun keskustalaisen tavoin perinteistä luterilaista arvopohjaa tärkeänä.
Tutkijat havaitsivat, että keskustan perinteiset sidokset maaseutuun näkyvät edelleen puolueen jäsenistössä: puolet keskustalaisista asuu harvaanasutuilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. KAKS:n tutkimuksessa todettiin myös, että keskustalaiset ovat kaikkein kiintyneimpiä omaan kotikaupunkiinsa tai -kuntaansa. He myös luottavat toisiin ihmisiin keskimääräistä väestöä enemmän.
Keskivertokepulaisena Tuovinenkin luottaa ihmisiin, ja sen näkee myös hänen suhtautumisestaan ulkomaalaistaustaisiin. Hän on tehnyt vaimonsa kanssa vapaaehtoistyötä utajärveläisten maahanmuuttajien parissa monta vuotta.
– Tulee pieneen kylään lisää toimintaa. Maahanmuuttajat eivät aiheuta kyllä meillä minkäänlaista ongelmaa, hän iloitsee.
Kotikuntansa Utajärven ulkopuolella Tuovinen on käynyt vain opiskelemassa. Virallista asuinpaikkaansa Tuovinen ei kuitenkaan ole vaihtanut koskaan. Hänelle utajärveläisyys ja sen korostaminen on sisäänrakennettua.
– Kyllä olen niin tämän kylän ihminen kuin vain mahdollista, hän kuvailee.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan printtilehdessä 6.9.2019. Suomenmaan voit tilata täältä .