Suomen Pankin Olli Rehn: Pohjoismaista työllisyysastetta on yhä tavoiteltava, rakenteellisia uudistuksia kehiin
Suomen on edelleen tavoiteltava työllisyysasteen nostamista muiden Pohjoismaiden tasolle, katsoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Rehn sanoi eduskunnan talousvaliokunnan talousnäkymistä järjestämässä julkisessa kuulemisessa, että työllisyysasteen osalta Suomella on edelleen tekemistä verrattuna muihin Pohjoismaihin viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta.
– Me on otettu valtava loikka onneksi, meidän työllisyysaste on noussut ja työllisten määrä on lisääntynyt niin, että tosiaan tällä hetkellä viimeisin trendiluku on 74,4 prosenttia.
Rehnin mukaan samaan aikaan muut Pohjoismaat ovat kuitenkin edellä 77–78 prosentin tasolla. Työllisyyden nostamiseen tarvitaan Rehnin mielestä rakenteellisia uudistuksia, joilla kyetään lievittämään kohtaanto-ongelmaa: ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen kehittämistä, panostamista oppisopimuskoulutuksen toimivuuteen ja talouden kasvukykyyn varmistamalla tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoitus.
Rehnin mukaan tuleviin työllisyysnäkymiin liittyy nyt poikkeuksellisen paljon sodan ja energiakriisin aiheuttamaa epävarmuuutta. Taantuman todennäköisyyden kasvaessa ei työllisyyden myönteistä kehitystä voi pitää enää itsestäänselvyytenä.
– Valitettavasti työmarkkinoiden neuvotteluasema on tällä hetkellä Suomessa vaikeampi kuin moneen, moneen vuoteen, Rehn harmitteli.
Rehnin mukaan samaan aikaan on kuitenkin selvää, että kansainvälisen toimintaympäristön muutoksen ja energiamarkkinoiden myllerryksen vuoksi monet suomalaiset vientiyritykset etsivät nyt uusia markkinoita tuotteille.
– Ja samaa tekevät nyt muuten muutkin Euroopassa ja monissa paikoin muualla maailmassa.
Rehn sanoi myös toivovansa taustaltaan itäsuomalaisena, että heikomman kehityksen itäiseen Suomeen saataisiin apua tuulivoimarakentamisesta.
Asiaa pohtii parhaillaan ex-kansliapäällikkö Arto Rädyn vetämä työryhmä. Rehn piti toivottavana, että työryhmä löytäisi keinot yhdistää Puolustusvoimien ja energiarakentamisen tarpeet ja asiaan liittyvät kiinteistöverotuotot.