Suomen paisuvat EU-vastuut hirvittivät oppositiota kyselytunnilla, rahaministeri Kulmuni alleviivasi: "annamme takuita – emme riihikuivaa rahaa"
Suomen kasvavat vastuut EU:n talousmekanismissa (EVM) ja koronakriisin takia luoduissa yhteisvastuullisissa järjestelmissä kuohuttivat oppositiopuolueita eduskunnan kyselytunnilla.
EU tukee useiden mekanismien avulla koronakriisistä kärsineiden jäsenvaltioidensa toipumista pandemiasta. Yhteensä vanhoissa ja uusissa rahoitusvälineissä puhutaan jopa tuhansista miljardeista euroista.
Suurin osa jäsenmaiden osuudesta on kuitenkin takausvastuita, jotka toteutuvat vasta, jos jokin euromaa jättää hoitamatta omat vastuunsa.
Perussuomalaisten Ville Vähämäki vaati hallitusta selittämään, miksi Suomen kannattaa ryhtyä suurien summien takuumieheksi.
Vähämäki suhtautui erittäin epäilevästi siihen, että Suomi pääsisi hyötymään esimerkiksi uudesta Sure-työmarkkinatukirahastosta.
Puoluejohtaja Jussi Halla-aho (ps.) tivasi, onko Suomen järkevää olla sellaisen valuutan jäsen, jossa muiden velkoja joudutaan takaamaan.
Toimi Kankaanniemi (ps.) puolestaan totesi, että liittymispäätökset Euroopan unioniin ja euroon olivat aikoinaan raskaita virheitä. Hänen mielestään Suomi on edelleen aivan väärässä seurassa.
Kankaanniemen puheet saivat pääministeri Sanna Marinilta (sd.) epäuskoisen vastaanoton.
– Kyllä tämä oli aika pysäyttävä puheenvuoro tästä salista. Missä seurassa meidän pitäisi olla, jos meidän ei pitäisi olla siinä seurassa, missä olemme Euroopan maiden kanssa?
Perussuomalaisten Ville Tavion riensi tukemaan puoluetoveriaan. Taviosta Suomelle löytyisi sopivampi viiteryhmä Norjan ja Sveitsin kaltaisten valtioiden seurasta.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) väänsi perussuomalaisille rautalangasta, että euroalueen vakaus on Suomen talouden kannalta äärimmäisen tärkeää ja EU:n päätöksenteossa tarvitaan yhteistyökykyä.
– Kaikkeen ei voi sanoa aina ei. Sen myös perussuomalaiset tietävät, kun olivat hallituksessa, Kulmuni sivalsi.
Kulmunin mukaan jokaisen maan pitää kantaa itse päävastuu oman taloutensa terveydestä. Tätä johtoajatusta pitää hänen mukaansa muistaa toistaa riittävän usein.
Kulmuni kuitenkin myönsi, että Suomen vastuut EU:n rahoitusmekanismeista ovat kasvaneet varsin mittaviksi.
– Me olemme antaneet takuita – me emme ole antaneet riihikuivaa rahaa, rahaministeri painotti.
Lisäksi Kulmuni huomautti, että vuosien varrella suomalaiset yritykset ovat nostaneet huomattavia summia esimerkiksi Euroopan investointipankista.
Kokoomuslaisten keskeisin huolenaihe oli hallituksen toiminta EU-pöytien neuvotteluissa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kyseli, onko Suomi livennyt tiukkaa talouslinjaa edustavien Hansa-maiden joukosta.
Ryhmään liitetään perinteisesti muun muassa Alankomaat, Tanska ja Ruotsi.
Pääministeri Marin näki, että Suomi haluaa edistää EU:ssa yhteisymmärryksen löytymistä.
Samanlaista diplomaattista asennetta edustaa Marinin mukaan myös Saksa.
Salissa esitettiin myös epäilyksiä Suomen hävittäjähankkeen etenemisestä.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi kysyi, onko valtiovarainministeriössä otettu huomioon hävittäjien mahdollisesti yllättävän korkeat käyttökulut.
Vasemmistoedustaja viittasi Suomen Kuvalehden tuoreeseen juttuun, jonka mukaan amerikkalaisten F-35-hävittäjien korkeita käyttökustannuksia olisi pyritty peittelemään.
Valtiovarainministeri Kulmunin mukaan sekä ylläpito- että käyttökustannukset selvitetään tarkasti.
Hän muistutti, että hävittäjähankinnat ovat aivan keskeinen osa Suomen uskottavaa puolustuskykyä.
Myös hallituksen esitys ulkomaalaislain väliaikaisesta muutoksesta sai kyselytunnilla pyyhkeitä.
Lakimuutoksella hallitus haluaa luopua väliaikaisesti turvapaikanhakijoiden työnteon aloittamista koskevista kolmen tai kuuden kuukauden karenssiajoista.
Näin ollen turvapaikanhakijat saisivat heti oikeuden tehdä töitä maa-, metsä-, puutarha- ja kalatalouden tehtävissä.
Maastapoistamiselta työnteko ei kuitenkaan pelasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.
Kokoomuksen Janne Sankelo koki, ettei työnteko-oikeuden laajentaminen kielteisen päätöksen saaneisiin ole järkevää.
Hän oli huolissaan siitä, miten käy suomalaistilojen sadonkorjuun.
– Kello käy, eikä kausityöntekijöitä näy. Miksi hallitus puuhastelee?
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ihmetteli kokoomuksen skeptistä kantaa turvapaikanhakijoiden työntekoon.
Hän kysyi, olisiko oppositiosta parempi, etteivät turvapaikanhakijat tekisi yhtään mitään.