Suomen brexit-ekspertti: Joudumme tuntemattomille vesille
Iso-Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow on vihdoin luovuttanut maansa eroilmoituksen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille.
Eroanomuksen jättäminen on virallinen lähtölaukaus neuvotteluille, joiden tavoitteena on irrottaa maa unionista.
Suomen EU-edustustossa brexit-neuvotteluihin keskittyvä erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren ei näe tilanteessa erityistä dramatiikkaa.
– Yhtäältä tämä on ikävä ja surullinen prosessi, mutta toisaalta perustamissopimukseen on kirjattu tällainen vaihtoehto.
Nymann-Lindegrenin mukaan jäsenvaltioissa tai EU-komissiossa ei tunneta kostonhimoa Iso-Britanniaa kohtaan.
– Britannian eron pitää tapahtua niin, että EU:n toimintakyky säilyy ja britit vastaavat niistä sitoumuksista, joita ovat olleet mukana tekemässä.
EU:n budjetointi etenee sykleissä ja rahoituskehys hyväksytään aina yksimielisesti.
Nykyinen kausi kestää vuoteen 2020 asti, joten brittien vastuut kestävät vielä vuosia.
Olisin huolissani, jos jäsenvaltioiden ainoa syy pysyä osana EU:ta olisi eroprosessin hankaluus.
Lotta Nymann Lindegren
Suomen näkökulma neuvotteluprosessiin on Nymann-Lindegrenin mukaan käytännönläheinen.
Hän korostaa, että niiden tulee edetä hallitusti ja säännellysti ilman minkäänlaista mielivaltaisuutta.
Tämä siitäkin huolimatta, että joissakin puheenvuoroissa on vaadittu tekemään Britanniasta varoittava esimerkki.
– Olisin huolissani, jos jäsenvaltioiden ainoa syy pysyä osana EU:ta olisi eroprosessin hankaluus.
Nymann-Lindegren uskoo, että brexit voi alleviivata unioniin kuulumisen etuja.
– Rauha, vakaus, turvallisuus ja hyvinvointi eivät ole tässä maailmassa itsestäänselvyyksiä.
Erityisasiantuntijan mukaan talouden ongelmat, globalisaation paine ja huolestuttava perusoikeuskehitys EU:n naapurimaissa tekevät eurooppalaiset perusarvot näkyvämmiksi.
– Tämän vuoden aikana virinnyt EU-myönteinen kansanliike ”Pulse of Europe” on houkutellut kaduille ihmisiä, jotka ovat aikaisemmin kannattaneet EU:ta hiljaa itsekseen. Status quoon tyytyväiset ovat harvoin niitä kaikkein äänekkäimpiä.
Kokonaisuuden kannalta voi olla joskus parempi, että pieni joukko jäsenvaltioita tiivistää yhteistyötä ennen muita.
Lotta Nymann-Lindegren
Brexit on ensimmäinen kerta, kun Lissabonin sopimuksen 50. artikla otetaan käyttöön ja EU:n jäsenvaltio eroaa.
Iso-Britannia ehti olla unionin jäsen yli neljäkymmentä vuotta.
EU-piireissä onkin pohdittu viime aikoina toimintatapojen uudistamista, jotta unionin yhtenäisyyttä saataisiin vahvistettua.
Nymann-Lindegren uskoo, että monen nopeuden integraatio voisi olla hyvä vaihtoehto.
– Kokonaisuuden kannalta voi olla joskus parempi, että pieni joukko jäsenvaltioita tiivistää yhteistyötä ennen muita. Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla, että muutkin maat seuraavat myöhemmin perässä.
Asiantuntijan mukaan EU:n tulevaisuuden suhteen ollaan silti vielä tässä vaiheessa tuntemattomilla vesillä.
Unioni ei nimittäin sovi mihinkään tiettyyn malliin, koska vastaavaa järjestelmää ei ole aikaisemmin kokeiltu missään.
EU:n toiminnassa on ylikansallinen ulottuvuus, koska päätöksiä tehdään määräenemmistöllä.
Jäsenvaltiot päättävät kuitenkin viime kädessä, mitä EU voi tehdä.
EU:ta pitkään läheltä seurannut Nymann-Lindegren näkee, että EU-kansalaisille olisi kyettävä kertomaan unionin toiminnasta nykyistä paremmin.
– Toisaalta EU:n pitäisi selkiyttää toimintaansa. Sen pitäisi olla parempi asettamaan selviä prioriteetteja.