Suomen Afganistanin-keikka sai sapiskaa eduskunnassa – "Kävimme sotaa, miksi?"

Afganistan

Suomen osallistuminen Afganistan-operaatioon sai melko kovaakin kritiikkiä, kun eduskunta pääsi ruotimaan asiaa pääministerin ilmoituksen pohjalta.

– Vasta nyt myönnetään, että siellä käytiin sotaa. Sellaisesta tämä talo ei kuitenkaan ole päättänyt, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo huomautti.

– Ostimme ystävyyttä ja hyväksyntää Yhdysvalloilta, opimme sodankäyntiä, mutta maanpuolustuksessa ehkä tarvittaisiin vähän toisenlaista oppia kuin se oppi, jota on saatu sissiarmeijaa vastaan taistelemisesta, Saramo sivalsi.

Saramon mielestä tehtävän arvion on oltava hyvin rehellinen ja suora.

– Sen on annettava tulevaisuuteen eväitä, jotta tällaista ei enää koskaan tapahdu.

Saramo näki, että päätöksiä operaatioihin osallistumisesta tehtäessä pitäisi tietää, mihin osallistutaan.

– Ja ainakin silloin, kun ne operaatiot sitten muuttuvat, voidaan tehdä uusia ratkaisuja.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi, ettei yhdy Saramon esittämiin näkemyksiin.

Haavisto huomautti kaikkien tienneen syyskuun 11. päivän jälkeen 2001, mitä oli tapahtunut. Afganistanin aluetta oli käytetty valtavan terroriteon valmisteluun, terroriteon, joka olisi saattanut saada jatkoa, jos ei siihen kehitykseen olisi puututtu.

– Se edellinen Taleban-hallitus isännöi siellä terroristisia liikkeitä, ja tähän oli saatava loppu.

Haaviston mukaan operaatiossa oli vahva sotilaallinen komponentti, mutta myös kehityskomponentti oli koko 20 vuoden ajan mukana.

Haaviston mukaan operaatiosta laaditaan vaikuttavuusarvio. Hanketta koordinoi ulkoministeriö, ja se tehdään yhteistyössä puolustusministeriön ja sisäministeriön kanssa. Vaikuttavuusarvio valmistuu ensi keväänä.

Haavisto myönsi myös tarpeen korjata evakuointioperaation yhteydessä ilmenneitä lainsäädännöllisiä puutteita.

– Lain sanamuoto ei esimerkiksi tunnista tilannetta, jossa on tarpeen päättää Suomen viranomaisen toimimisesta ulkomailla itsenäisesti tai toista Suomen viranomaista tukien silloin, kun toiminta tapahtuu Suomen omista tarpeista lähtien ja ilman ulkopuolelta tulevaa avunpyyntöä.

Haaviston mukaan ulkoministeriö on asettamassa työryhmää arvioimaan lain muutostarpeita ja valmistelemaan hallituksen esityksen tarvittavista muutoksista.

Keskustan Mikko Savola ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kiittelivät Suomen määrätietoista toimintaa evakuointioperaatiossa, mutta arvostelivat Euroopan unionin kyvyttömyyttä asiassa.

– Suomi ja muut maat toimivat yksin siellä Yhdysvaltain vahvalla tuella, mutta on pakko kyllä kysyä, missä oli Euroopan unioni tässä tapauksessa. Toiminta oli yhtä höttöä Euroopan unionilta, Savola ryöpytti.

Savola ja Orpo peräsivät Suomelta aktiivisuutta, jotta EU:lle saataisiin luotua todellinen toimintakyky vastaavissa tilanteissa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) näki, että EU:n nykyisten taisteluosastojen konsepti on sen verran hidas, että se ei tähän kriisiin ehtinyt, ja toisaalta Yhdysvallat oli jo ottanut hoitoonsa Kabulin lentokentän suojaamistehtävät.

– Mutta epäilemättä tämä ei ole viimeinen kriisi tässä maailmassa, ja epäilemättä tulee tilanteita, joissa EU:n vahvempaa roolia tullaan tarvitsemaan jatkossakin, Kaikkonen pohdiskeli.

Kaikkosen mukaan nykyinen tämä taisteluosastokonsepti ei ole osoittautunut kovin toimivaksi: se on moniin tilanteisiin liian hidas ja kustannusten jako on ongelmallinen.

– On eri syitä, minkä takia näitä osastoja ei ole kertaakaan käytetty, ja sekin varmaan kertoo siitä, että tätä kehittämisen tarvetta on.

Kaikkosen mukaan päällekkäisiä rakenteiden luomisen sijaan kannattaisi kuitenkin ehkä kehittää nykyistä konseptia.

– Ainakin periaatteena pitää olla se, että meillä ei ole kahta eri porukkaa hyllyllä vaan mieluummin yksi toimiva.

Haavisto näki EU:n vahvuuksien liittyvän tällä hetkellä Afganistania ympäröivien maiden vahvistamiseen ja humanitääriseen toimintaan Afganistanin sisällä.

Ongelmana on Haaviston mukaan kuitenkin se, miten antaa tukea niin, ettei se poliittisesti ja taloudellisesti tue Talebania.

– YK on tästä tehnyt omia esityksiään kansainväliselle yhteisölle. Heillä on verkko paikallisia toimijoita. He olisivat valmiita maksamaan esimerkiksi opettajien ja sairaanhoitajien palkkoja, jotta saataisiin sairaalat pysymään toiminnassa, koulut pysymään toiminnassa, ja tämä on nyt asia, jota kansainvälinen yhteisö pohtii, miettii ja etsii näitä väyliä.

Haaviston mukaan Punainen Risti, YK-järjestöt ja Lääkärit ilman rajoja toimivat Afganistanissa edelleen.

– Ehkä näiden kautta saataisiin sitten se avustava verkko sinne rakennettua, ulkoministeri pohdiskeli.