Suomella on 140 ehtoa EU:n elvytyspaketin rahojen saamiseksi – maat voivat valvoa toistensa toimien täyttymistä
EU valvoo Suomelle elvytyspaketista tulevien rahojen käyttöä 140 tavoitteella ja välitavoitteella. Niiden täyttäminen on ehtona rahoituksen saamiseksi.
Lukumäärästä kertoi valtiovarainministeriön EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Henriksson ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) korostivat infossa, että maat eivät saa käyttää rahoja vapaasti, vaikka sellaista kuvaa on julkisuudessa esitetty.
– Meille on ollut erityisen tärkeää, että jokaisessa maassa ohjelmat ovat konkreettisia, niiden toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista valvotaan ja vasta sen jälkeen yhteinen raha lähtee liikkeelle, Vanhanen sanoi.
Vanhanen korosti, että rahankäyttöön liittyvät suunnitelmat ovat avoimia paitsi toisille EU-maille myös kansalaisille. Jos yksikin jäsenvaltio ei ole tyytyväinen toisen jäsenvaltion toimintaan, se voi pyytää asian käsittelyä Eurooppa-neuvostossa eli valtionpäämiesten kesken.
Henrikssonin mukaan tavoitteiden pitää olla mitattavia. Esimerkiksi uudistuksen välitavoite voi olla lainsäädännön hyväksyminen tai voimaantulo.
– Suomella keskeiset suositukset liittyvät sote-uudistukseen ja työmarkkinoihin. Sen lisäksi on mainittu vihreä siirtymä, digitalisaatio sekä tutkimus- ja kehityspanostukset ja pienempinä asioina kotitalouksien velkaantuminen ja rahanpesun estäminen, Henriksson sanoi.
Suomen osuus elvytyspaketista on runsaat kaksi miljardia euroa. Myös Henriksson korosti, ettei yksikään maa saa käyttää rahoja täysin vapaasti, vaan kunkin on hyväksytettävä suunnitelmansa komissiolla.
Suunnitelmista esimerkiksi 37 prosenttia pitää käyttää vihreästi ja 20 prosenttia digitalisaatioon. Suomella osuudet ovat puolet ja neljännes.