Suomeen pitää saada lisää työperäistä maahanmuuttoa, Telan Siimes korostaa – Ruotsi ja Norja karkasivat kauas työikäisen väestön määrässä
Työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi–Anne Siimes korostaa.
– Kaikenlaisia työkykyisiä ja työhaluisia ihmisiä pitäisi houkutella tänne töihin, hän sanoo.
– Huippuosaajilla on tietysti merkitystä isojen yritysten pidemmän aikavälin kilpailukyvylle, koska innovaatioissa ihmisten rooli on keskeinen. Mutta yhtä lailla tänne tarvitaan suorittavaa työtä tekeviä.
Hallitus haluaa vähintään kaksinkertaistaa työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan tämä kevään kehysriihessä tehty päätös on hallituksen tärkeimpiä työllisyyspäätöksiä.
Telan Siimes sanoo, että Tanskalla, Norjalla ja Ruotsilla on merkittävä kilpailuetu, koska niillä on Suomea nuorempi ja elinvoimaisempi väestö.
– Heillä on pitkään ollut Suomea enemmän maahanmuuttoa. Maahanmuuttajathan ovat pääsääntöisesti nuorempaa väkeä, jotka perustavat perheitäkin.
Siimes muistuttaa, että yksi kaukaisempi syy Ruotsin hyvään tilanteeseen on se, että nuoria suomalaisiakin muutti sinne aikanaan paljon töihin.
– He jäivät sinne, ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa ovat nyt Ruotsin väestössä.
Siimes pitää merkittävänä sitä, että aiemmin sisäänpäin kääntynyt maa Norja on myös lisännyt maahanmuuttoa odotettua enemmän.
– He ovat avautuneet ja tiedostaneet, että työikäisen väestön määrä on asia, jota yhteiskunnassa pitää huoltaa.
Telan johtava ekonomisti Risto Vaittinen kertoo, että väkiluvultaan Suomen kokoiseen Norjaan on tullut nettomaahanmuuttoa lähes 400 000 henkeä finanssikriisin jälkeen eli noin 10 vuoden viimeisen vuoden aikana.
Suomeen on samana aikana tullut 150 000 maahanmuuttajaa. Väestöltään noin tuplasti suurempaan Ruotsiin on puolestaan tullut noin 700 000 maahanmuuttajaa.
Väestöön suhteutettuna nettomaahanmuutto Ruotsiin on ollut lähes kolminkertaista Suomeen verrattuna.
– Sekä Ruotsissa että Norjassa työikäinen väestö kasvaa. Talouskasvun näkökulmasta tärkeää on se, että työikäinen väestö ei ainakaan vähenisi, mitä se Suomessa tekee, Vaittinen sanoo.
– Suomen ja Ruotsin talouskasvujen erosta noin puolet voidaan selittää sillä, miten työikäinen väestö on viimeisen 10 vuoden aikana kehittynyt, ekonomisti kertoo.
Valtiovarainministeriön helmikuussa julkaisemassa synkässä raportissa arvioidaan, että Suomen BKT kasvaa noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan BKT:n kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia.
Ruotsin ja Norjan tilannetta selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu, raportissa todetaan.
Suvi-Anne Siimes katsoo, että työvoimapulaan on Suomessakin nyt havahduttu, vaikka monet tahot ovat puhuneet työperäisen maahanmuuton tarpeesta jo 10–20 vuotta.
– Talouspolitiikan asialistalle mahtuu yksi asia kerrallaan, ja nyt pula (työvoimasta) on sen verran paha, että nyt se on tämä kysymys, hän sanoo.
Perussuomalaiset vastustaa etenkin matalapalkka-alalle saapuvaa maahanmuuttoa.
– Emme vastusta niin kutsuttuja kansainvälisiä osaajia tai sitä, että integroitumiskykyinen henkilö tulee Suomeen tekemään työtä, josta saatavalla palkalla hän tulee toimeen. Kuitenkin tilastojenkin perusteella tällaisia ihmisiä tulee Suomeen hyvin vähän, puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoi maanantaina tiedotteessa.
Suvi-Anne Siimes sen sijaan huomauttaa, että myös hoiva-, rakennus-, siivous- ja logistiikka-alojen työt täytyy tehdä. Jos niille aloille saadaan työvoimaa ulkomailta, ihmisiä myös vapautuu muihin töihin.
– Ihmiset ovat talouden ja elinvoimaisuuden kannalta olennainen asia, Siimes summaa.