Suomalaistutkija: Perustuslain muutokset petaavat Putinin pysymistä vallassa, mutta ei presidenttinä

Presidentin ehdottamien muutosten toteutuminen on Venäjällä varmaa, sanoo Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista
Venäjä

Presidentti Vladimir Putinin tekemät ehdotukset parlamentin ja hallituksen aseman vahvistamisesta viittaavat suomalaistutkijan mukaan siihen, että Putin on jäämässä merkittävään valta-asemaan myös vuonna 2024 päättyvän presidenttikautensa jälkeen.

Putin ei kertonut aikeista poistaa kahden virkakauden rajoitusta presidentiltä, joten mahdollinen vaihtoehto on hänen siirtymisensä aiempaa vahvempaan pääministerin virkaan.

– Kyllä tämä kielii siitä, että siinä tämmöinen rokirovka (paikkojen vaihto) -tyyppinen kuvio on kyseessä, vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista arvioi tuoreeltaan.

Lassilan mukaan parlamentin roolin vahvistamisessa voidaan nähdä lähestyvät ensi vuoden duumanvaalit ja nykyisten puolueiden kriisi sekä halu pedata pohjaa vahvalle pääministerille viimeistään vuoden 2024 jälkeen.

Toisaalta presidentillä säilyvät edelleen keskeiset valtaoikeudet, kuten pääministerin ja keskeisten ministerien erottaminen sekä asevoimien ylipäällikkyys.

Putinin aikana kehitettyä valtioneuvostoa, joka on nykyisin virallisesti ainoastaan presidentin alainen konsultointielin, ollaan myös mahdollisesti vahvistamassa.

– On vaikea sanoa, mitä tästä päänavauksesta seuraa, mutta erittäin ilmeistä on Putinin siirtyminen uusiin, valtaoikeuksilta vahvistettujen instanssien palvelukseen vuonna 2024, Lassila muotoilee.

Putin ehdotti vuotuisessa linjapuheessaan myös, ettei korkeilla viranhaltijoilla, kuten aluejohtajilla, kansanedustajilla ja ministereillä, saisi olla kaksoiskansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa jossain toisessa maassa. Sama koskisi tulevaisuudessa myös presidenttiehdokkaita, joilta edellytettäisiin vähintään 25 vuoden asumista Venäjällä ennen ehdokkaaksi asettumista.

Lassilan mukaan Putinin arvovaltaisella näyttämöllä tekemät ehdotukset tarkoittavat käytännössä niiden myös toteutuvan. Presidentin ehdottama kansanäänestys järjestetään tavalla, joka ei vaaranna tavoitteita.

– Kremlillä on kaikki edellytykset tehdä perustuslain muutokset hyvin nopeallakin aikataululla, en näe siihen mitään estettä, Lassila sanoo.

Venäjä-tutkijan mukaan Putin puheen alkuosan voimakas painotus perhekysymyksiin ja laajemmin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ei ollut yllätys, koska nämä teemat ovat olleet kyselytutkimusten mukaan selvästi venäläisten tärkeitä huolenaiheita.

Teema kytkettiin myös perustuslakiin ehdotuksella, että sosiaalisia oikeuksia pitäisi kirjata myös sinne.

Lassilan mukaan Putin halusi esiintyä asiassa muiden poliittisten päättäjien edessä ”hyvänä tsaarina pahoja pajareita” vastaan.

– Hän totesi useasti, että tästähän on puhuttu aiemminkin, mutta toimet ovat olleet aivan riittämättömiä, Lassila sanoi.

Keskeisten valtioelinten suhteita koskevat perustuslain muutosesitykset sen sijaan tulivat tutkijalle jonkinmoisena yllätyksenä.