Vaalipäivään lähdetään tasaisista asetelmista – vaalipiirien viimeiset paikat voivat ratkaista vaalien voittajan, keskustan menestys ratkaisee paljon
Vaalipiirien viimeiset paikkajaot ratkaisevat todennäköisesti vuoden 2023 eduskuntavaalit, sillä kolme suosituinta puoluetta lähtee sunnuntain vaalipäivään äärimmäisen tasaväkisinä.
Hallituksen muodostamisen kannalta olennaista on myös se, kuinka tyytyväisiä keskusta ja vihreät ovat vaalitulokseensa. Niiden tulokset vaikuttavat siihen, kuinka mahdollisia perussiniviherhallitus ja sinipunahallitus ovat. Ylen torstaina julkaistun kannatusmittauksen mukaan kolmen kärki eli kokoomus, perussuomalaiset ja SDP mahtuvat lähes prosenttiyksikön sisään.
Helsingin Sanomien tiistaina julkaistussa kannatusmittauksessa kolmen kärki oli käytännössä tasoissa.
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo, että kolmen kärjen tiukka taistelu on hyvin samanhenkinen kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
– Muutos on kuitenkin se, että kaikki nämä kärkikolmikon puolueet ovat tekemässä pari prosenttiyksikköä parempaa tulosta kuin edellisissä vaaleissa. Se on tietenkin sitten joiltain muilta pois, Karimäki sanoo.
Ylen tuoreimmassa gallupissa kokoomusta äänestäisi 19,8 prosenttia, perussuomalaisia 19,5 prosenttia ja SDP:tä 18,7 prosenttia kyselyyn vastanneista.
– Voi sanoa, että tänä vuonna on tulossa mielipidemittausten mukaan hyvin tasaiset vaalit. Näyttää siltä, että tiukemmat kuin neljä vuotta sitten, sanoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuspäällikkö Sami Borg.
Suomessa perinteisesti suurimman puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut, ja todennäköisintä on, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee myös pääministeri. Vaikka vaaleissa jännitetään varmasti eniten kärkikolmikon tulosta, Karimäki muistuttaa, että tulevien hallitusneuvotteluiden näkökulmasta vihreiden ja keskustan kannatus on myös erittäin tärkeässä roolissa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että keskusta ja vihreät ovat jäämässä vuoden 2019 vaalien tuloksesta.
– Pelkästään kärjen asetelma ei ole se, mikä vaalien jälkeistä aikaa määrittää, vaan myös näiden keskisuuressa sarjassa painivien puolueiden menestys on tärkeä erityisesti hallitusneuvotteluiden näkökulmasta.
Kun taistelu kärkipaikasta on tiukkaa, televisiotentit ja kentän loppurutistukset nousevat suureen rooliin. Karimäki sanoo, että vaalipäivää lähellä olevilla televisiotenteillä on merkitystä erityisesti niiden äänestäjien osalta, jotka pohtivat äänestävätkö ollenkaan.
– Ajattelisin kuitenkin, että isompi merkitys tulokseen on sillä, miten vaalikampanjan aivan loppusuora onnistuu puolueilta ja minkälainen tunnelma vaalipiireissä on.
Karimäen mukaan näin tiukassa tilanteessa on todennäköistä, että vaalipiirien viimeiset paikat ratkaisevat eduskunnan suurimman puolueen.
Tällöin ratkaisevaa hänen mukaansa on, kuinka puolueiden aktiivit, ehdokkaiden tukiryhmät ja ehdokkaat jaksavat vielä viimeiset päivät kampanjoida.
– Jalkatyö vaalipiireissä on varmasti arvossaan viimeisten päivien aikana, Karimäki sanoo.
Borg sanoo, että edellisistä eduskuntavaaleista on esimerkkejä, kuinka puolueet ovat parantaneet tulostaan mielipidemittauksiin verrattuna.
– Se on edellyttänyt todella hyvää äänestysaktiivisuutta ja omien voimakasta mobilisoitumista, Borg sanoo.
Asiantuntijoista kumpikaan ei lähde ennustamaan, minkälainen hallituspohja on todennäköisin. Karimäki suostuu kuitenkin analysoimaan, minkälaisia pohjia vaalien eri voittajat voivat tietää.
Borg ei spekuloi muuta kuin vain sen, että vaikeat hallitusneuvottelut on joka tapauksessa luvassa.
– Ei hallituksen muodostaminen lukossa tule olemaan, mutta kyllä se hyvin, hyvin tiukkaa ja vaikeaa on päästä hallitusyhteistyöhön, hän sanoo.
Karimäki sanoo, että jos kokoomus on kolmen kärjestä suurin puolue, sillä on eniten vaihtoehtoja hallituspohjaksi. Kokoomus ei ole suoraan sulkenut kolmen kärjestä mitään puoluetta pois, eikä perussuomalaiset tai SDP ole sulkenut kokoomusta pois.
– (Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri) Orpo on näistä kolmesta ainoa, jolla on vielä tässä vaiheessa mahdollisuudet muodostaa kahta erilaista hallituspohjaa. Kokoomuksen asema hallitustunnustelijana on näistä kolmesta kärkipuolueesta se kaikkein otollisin. Heillä on nämä kaksi vaihtoehtoa, joita voidaan tietyssä mielessä kilpailuttaa, Karimäki sanoo.
Jos taas perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lähtee vetämään hallitusneuvotteluita, SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja todennäköisesti myös RKP jäävät jo heti ensimmäisellä kierroksella pois – mikäli puolueet pitävät aiemmin antamansa lupaukset.
– Ensimmäisellä kierroksella on tapana esittää sisällöllisiä kysymyksiä eduskuntaryhmille ja yleensä yksi näistä kysymyksistä on, onko puolue ylipäätään halukas hallitusyhteistyöhön sen tietyn puolueen johdolla, Karimäki sanoo.
– Jos näistä ennakkokieltäytymisistä pidetään kiinni, silloin tippuu jo neljä puoluetta pois hallitusneuvotteluista. Silloin hallitusluokitteluissa ainoaksi vaihtoehdoksi jää perusporvarihallitus tai oikeistohallitus. Millä nimellä sitä nyt haluaa kutsua, hän jatkaa.
Jos hallitusneuvotteluita käydään Purran johdolla, myös keskustan asema todennäköisesti korostuu. Jos RKP ei lähde Purran johtamaan hallitukseen, keskustaa todennäköisesti tarvittaisiin enemmistöhallituksen muodostamiseen.
– Tietenkin vielä nähtäväksi jää, miten pienten puolueiden kategorialle käy – saako Liike Nyt tai liberaalipuolue edustajia läpi. Nämä kaikkein pienimmät ryhmät ovat joka tapauksessa niin pieniä, että keskustan asema porvarihallituksen muodostamisessa on erittäin keskeinen.
Keskustan hallitushalukkuuteen vaikuttaa puolestaan Karimäen mukaan se, millaisen tuloksen puolue tekee.
– Voidaanko tulos nähdä torjuntavoittona vai jääkö tulos niin heikoksi, ettei halukkuutta hallitukseen ole, Karimäki sanoo.
Karimäki sanoo, että Purralla ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marinilla on hallituspohjavaihtoehtoja vähemmän kuin kokoomuksella.
Jos SDP lähtisi muodostamaan hallitusta kokoomuksen varaan, myös tällöin kysymykseen tulee todennäköisesti keskustan hallitushalukkuus.
– Onko keskusta tehnyt sellaisen vaalituloksen, että se pystyy sisäisesti käsittelemään sen jonkinlaisena voittona, joka mahdollistaisi hallitukseen lähtemisen, Karimäki pohtii.
Keskusta on aiemmin ilmoittanut, että nykyisellä hallituspohjalla ei vaalien jälkeen enää jatketa.
Kevään eduskuntavaaleissa on puhuttu paljon vaalitaktikoinnista. Marin on nostanut esille, että kannattaa äänestää SDP:tä, jos ei halua perussuomalaisia hallitukseen.
Borg sanoo suoraan, ettei taktikointi tee autuaaksi, koska suomalainen vaalijärjestelmä on niin monimutkainen.
