Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Muokattu
A-
A+
Euroopan komission rahoituskehysehdotus vuosille 2014–2020 kasvattaa EU:n kokonaismenoja maltillisesti.
Komissio ehdottaa maataloustukien jäädyttämistä. Niihin ei siis tehtäisi indeksikorotuksia. Näin maatalousmenot muodostaisivat tulevaisuudessa kolmekymmentäkolme prosenttia unionin budjetista nykyisen neljänkymmenen sijaan.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) ei pidä Euroopan komission rahoituskehysehdotusta vuosille 2014–2020 yllättävänä tai pettymyksenä, mutta ei ilonaiheenakaan.
Suomella on Stubbin mukaan kolme tärkeää asiaa, joista pidetään kiinni.
Ensimmäiseksi varmistetaan se, että maatalous on kannattavaa Suomessa.
– Lähtökohtamme on se, että Suomen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava keinolla millä hyvänsä.
Toiseksi Suomi ajaa Euroopan rahoituksen uudelleenkohdentamista talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävään toimintaan.
Kolmanneksi Suomi ei pidä EU:n budjetin merkittävää kasvattamista tarkoituksenmukaisena. Stubbin mukaan EU:n budjetti on erittäin pieni, vain Belgian budjetin kokoinen. Hän harmittelee sitä, että julkisuudessa esitetään usein väitteitä siitä, että EU:n budjetti olisi valtaisa.
– EU:n budjetti on noin yksi prosentti koko alueen bruttokansantuotteesta. Kansalliset budjetit ovat yleensä noin 40–45 prosenttia maan BKT:stä. Koko Euroopan alueella unioni maksaa jokaiselle kansalaiselle 67 senttiä päivässä. Valtavista summista ei ole kysymys.
Tavoitteisiin pyritään verkostoitumalla ja hyödyntämällä hyviä yhteistyösuhteita.
– Olemme hakeneet liittolaisia eri suunnilta. Kokonaispaletissa meillä on liittolaisena Saksa, budjettikatossa Britannia ja maataloudessa Ranska.
Stubbin mielestä Suomessa kannattaa totuttautua siihen ajatukseen, että Suomi pysyy unionissa nettomaksajana.
– Tosiasia on, että Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Meillä on tietty vastuu ja velvollisuus auttaa muita.
Stubb korostaa, että Euroopan unioni ei ole luonteeltaan rahanjakokone, jonne laitetaan rahaa ja katsotaan, paljonko saadaan takaisin.
– Euroopan unioni on paljon, paljon muuta kuin rahoituskehyksiä. Itse väitän edelleen vahvasti, että Suomen taloudellinen menestys johtuu osittain EU-jäsenyydestä.
SAMULI NISSILÄ
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
KeskustaNyt
Suomenmaa
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
POWERED BY ANYGRAAF
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Muokattu
A-
A+
Euroopan komission rahoituskehysehdotus vuosille 2014–2020 kasvattaa EU:n kokonaismenoja maltillisesti.
Komissio ehdottaa maataloustukien jäädyttämistä. Niihin ei siis tehtäisi indeksikorotuksia. Näin maatalousmenot muodostaisivat tulevaisuudessa kolmekymmentäkolme prosenttia unionin budjetista nykyisen neljänkymmenen sijaan.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) ei pidä Euroopan komission rahoituskehysehdotusta vuosille 2014–2020 yllättävänä tai pettymyksenä, mutta ei ilonaiheenakaan.
Suomella on Stubbin mukaan kolme tärkeää asiaa, joista pidetään kiinni.
Ensimmäiseksi varmistetaan se, että maatalous on kannattavaa Suomessa.
– Lähtökohtamme on se, että Suomen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava keinolla millä hyvänsä.
Toiseksi Suomi ajaa Euroopan rahoituksen uudelleenkohdentamista talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävään toimintaan.
Kolmanneksi Suomi ei pidä EU:n budjetin merkittävää kasvattamista tarkoituksenmukaisena. Stubbin mukaan EU:n budjetti on erittäin pieni, vain Belgian budjetin kokoinen. Hän harmittelee sitä, että julkisuudessa esitetään usein väitteitä siitä, että EU:n budjetti olisi valtaisa.
– EU:n budjetti on noin yksi prosentti koko alueen bruttokansantuotteesta. Kansalliset budjetit ovat yleensä noin 40–45 prosenttia maan BKT:stä. Koko Euroopan alueella unioni maksaa jokaiselle kansalaiselle 67 senttiä päivässä. Valtavista summista ei ole kysymys.
Tavoitteisiin pyritään verkostoitumalla ja hyödyntämällä hyviä yhteistyösuhteita.
– Olemme hakeneet liittolaisia eri suunnilta. Kokonaispaletissa meillä on liittolaisena Saksa, budjettikatossa Britannia ja maataloudessa Ranska.
Stubbin mielestä Suomessa kannattaa totuttautua siihen ajatukseen, että Suomi pysyy unionissa nettomaksajana.
– Tosiasia on, että Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Meillä on tietty vastuu ja velvollisuus auttaa muita.
Stubb korostaa, että Euroopan unioni ei ole luonteeltaan rahanjakokone, jonne laitetaan rahaa ja katsotaan, paljonko saadaan takaisin.
– Euroopan unioni on paljon, paljon muuta kuin rahoituskehyksiä. Itse väitän edelleen vahvasti, että Suomen taloudellinen menestys johtuu osittain EU-jäsenyydestä.
SAMULI NISSILÄ
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Muokattu
A-
A+
Euroopan komission rahoituskehysehdotus vuosille 2014–2020 kasvattaa EU:n kokonaismenoja maltillisesti.
Komissio ehdottaa maataloustukien jäädyttämistä. Niihin ei siis tehtäisi indeksikorotuksia. Näin maatalousmenot muodostaisivat tulevaisuudessa kolmekymmentäkolme prosenttia unionin budjetista nykyisen neljänkymmenen sijaan.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) ei pidä Euroopan komission rahoituskehysehdotusta vuosille 2014–2020 yllättävänä tai pettymyksenä, mutta ei ilonaiheenakaan.
Suomella on Stubbin mukaan kolme tärkeää asiaa, joista pidetään kiinni.
Ensimmäiseksi varmistetaan se, että maatalous on kannattavaa Suomessa.
– Lähtökohtamme on se, että Suomen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava keinolla millä hyvänsä.
Toiseksi Suomi ajaa Euroopan rahoituksen uudelleenkohdentamista talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävään toimintaan.
Kolmanneksi Suomi ei pidä EU:n budjetin merkittävää kasvattamista tarkoituksenmukaisena. Stubbin mukaan EU:n budjetti on erittäin pieni, vain Belgian budjetin kokoinen. Hän harmittelee sitä, että julkisuudessa esitetään usein väitteitä siitä, että EU:n budjetti olisi valtaisa.
– EU:n budjetti on noin yksi prosentti koko alueen bruttokansantuotteesta. Kansalliset budjetit ovat yleensä noin 40–45 prosenttia maan BKT:stä. Koko Euroopan alueella unioni maksaa jokaiselle kansalaiselle 67 senttiä päivässä. Valtavista summista ei ole kysymys.
Tavoitteisiin pyritään verkostoitumalla ja hyödyntämällä hyviä yhteistyösuhteita.
– Olemme hakeneet liittolaisia eri suunnilta. Kokonaispaletissa meillä on liittolaisena Saksa, budjettikatossa Britannia ja maataloudessa Ranska.
Stubbin mielestä Suomessa kannattaa totuttautua siihen ajatukseen, että Suomi pysyy unionissa nettomaksajana.
– Tosiasia on, että Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Meillä on tietty vastuu ja velvollisuus auttaa muita.
Stubb korostaa, että Euroopan unioni ei ole luonteeltaan rahanjakokone, jonne laitetaan rahaa ja katsotaan, paljonko saadaan takaisin.
– Euroopan unioni on paljon, paljon muuta kuin rahoituskehyksiä. Itse väitän edelleen vahvasti, että Suomen taloudellinen menestys johtuu osittain EU-jäsenyydestä.
SAMULI NISSILÄ
Suomenmaa
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia kismittää, että julkisuudessa EU:n budjetin kokoa usein paisutellaan.
Suomenmaa
Lähetämme tuoreimmat uutiset sähköpostiisi viidesti viikossa
Suomenmaa
Toimitus suosittelee
KeskustaNyt
Näkökulmat
PÄÄKIRJOITUKSET
PUHEENVUOROT
BLOGIT
LISÄÄ AIHEESTA
Suomenmaa
Mielipide
Ulkomaat
Asiakaspalvelu 044 7778 710 (ark. 9-13)
asiakaspalvelu(at)suomenmaa.fi
Oulun toimitus
PL 52, Lekatie 4, Oulu
puh +358 50 5369 954
Helsingin toimitus
Apollonkatu 11 A Helsinki
puh +358 45 6307 072
etunimi.sukunimi(at)suomenmaa.fi
uutiset(at)suomenmaa.fi
Mediakortti
ilmoitukset(at)suomenmaa.fi
Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.
ISSN 2343-2969
© Suomenmaa- Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF