Eu­roo­pan ko­mis­si­on ra­hoi­tus­ke­hy­seh­do­tus vuo­sil­le 2014–2020 kas­vat­taa EU:n ko­ko­nais­me­no­ja mal­til­li­ses­ti.

Ko­mis­sio eh­dot­taa maa­ta­lous­tu­kien jää­dyt­tä­mis­tä. Nii­hin ei siis teh­täi­si in­dek­si­ko­ro­tuk­sia. Näin maa­ta­lous­me­not muo­dos­tai­si­vat tu­le­vai­suu­des­sa kol­me­kym­men­tä­kol­me pro­sent­tia uni­o­nin bud­je­tis­ta ny­kyi­sen nel­jän­kym­me­nen si­jaan.

Eu­roop­pa- ja ul­ko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri Ale­xan­der Stubb (kok.) ei pidä Eu­roo­pan ko­mis­si­on ra­hoi­tus­ke­hy­seh­do­tus­ta vuo­sil­le 2014–2020 yl­lät­tä­vä­nä tai pet­ty­myk­se­nä, mut­ta ei ilo­nai­hee­na­kaan.

Suo­mel­la on Stub­bin mu­kaan kol­me tär­ke­ää asi­aa, jois­ta pi­de­tään kiin­ni.

En­sim­mäi­sek­si var­mis­te­taan se, et­tä maa­ta­lous on kan­nat­ta­vaa Suo­mes­sa.

– Läh­tö­koh­tam­me on se, et­tä Suo­men maa­ta­lou­den toi­min­ta­e­del­ly­tyk­set on tur­vat­ta­va kei­nol­la mil­lä hy­vän­sä.

Toi­sek­si Suo­mi ajaa Eu­roo­pan ra­hoi­tuk­sen uu­del­leen­koh­den­ta­mis­ta ta­lous­kas­vua, kil­pai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyt­tä edis­tä­vään toi­min­taan.

Kol­man­nek­si Suo­mi ei pidä EU:n bud­je­tin mer­kit­tä­vää kas­vat­ta­mis­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na. Stub­bin mu­kaan EU:n bud­jet­ti on erit­täin pie­ni, vain Bel­gi­an bud­je­tin ko­koi­nen. Hän har­mit­te­lee sitä, et­tä jul­ki­suu­des­sa esi­te­tään usein väit­tei­tä sii­tä, et­tä EU:n bud­jet­ti oli­si val­tai­sa.

– EU:n bud­jet­ti on noin yk­si pro­sent­ti koko alu­een brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Kan­sal­li­set bud­je­tit ovat yleen­sä noin 40–45 pro­sent­tia maan BKT:stä. Koko Eu­roo­pan alu­eel­la uni­o­ni mak­saa jo­kai­sel­le kan­sa­lai­sel­le 67 sent­tiä päi­väs­sä. Val­ta­vis­ta sum­mis­ta ei ole ky­sy­mys.

Ta­voit­tei­siin py­ri­tään ver­kos­toi­tu­mal­la ja hyö­dyn­tä­mäl­lä hy­viä yh­teis­työ­suh­tei­ta.

– Olem­me ha­ke­neet liit­to­lai­sia eri suun­nil­ta. Ko­ko­nais­pa­le­tis­sa meil­lä on liit­to­lai­se­na Sak­sa, bud­jet­ti­ka­tos­sa Bri­tan­nia ja maa­ta­lou­des­sa Rans­ka.

Stub­bin mie­les­tä Suo­mes­sa kan­nat­taa to­tut­tau­tua sii­hen aja­tuk­seen, et­tä Suo­mi py­syy uni­o­nis­sa net­to­mak­sa­ja­na.

– To­si­a­sia on, et­tä Suo­mi on yk­si maa­il­man rik­kaim­mis­ta mais­ta. Meil­lä on tiet­ty vas­tuu ja vel­vol­li­suus aut­taa mui­ta.

Stubb ko­ros­taa, et­tä Eu­roo­pan uni­o­ni ei ole luon­teel­taan ra­han­ja­ko­ko­ne, jon­ne lai­te­taan ra­haa ja kat­so­taan, pal­jon­ko saa­daan ta­kai­sin.

– Eu­roo­pan uni­o­ni on pal­jon, pal­jon muu­ta kuin ra­hoi­tus­ke­hyk­siä. It­se väi­tän edel­leen vah­vas­ti, et­tä Suo­men ta­lou­del­li­nen me­nes­tys joh­tuu osit­tain EU-jä­se­nyy­des­tä.

SA­MU­LI NIS­SI­LÄ

Suo­men­maa