Stoltenbergin mukaan Suomi ja Ruotsi ottavat osaa nyt kaikkiin Naton Ukraina-konsultaatioihin
Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä sotilasliitto Naton kanssa on tullut läheisempään kuin koskaan aiemmin, kuvaili Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pohjoismaisten tiedotusvälineiden haastattelussa perjantaina.
Yhteistyö on Stoltenbergin mukaan niin tiivistä, että siitä hädin tuskin voi tulla enää tiiviimpää. Sotilasliiton jäsenistä Suomen ja Ruotsin erottaa se, etteivät maat kuulu Naton turvatakuiden ja yhteisen puolustuksen piiriin.
Suomi ja Ruotsi on kutsuttu viime aikoina suurimpaan osaan Naton ministerikokouksista. Suomi ja Ruotsi harjoittelevat myös yhdessä Naton kanssa. Myös tiedonvaihtoa on vahvistettu: Suomi ja Ruotsi ottavat osaa nyt kaikkiin Naton konsultaatioihin Ukrainan kriisiin liittyen.
Stoltenbergin mukaan Naton artikla 5:n mukaisia turvatakuita ei kuitenkaan voi ulottaa liittouman ulkopuolisiin maihin. Artikla 5 määrittelee sen, että hyökkäys yhtä Naton jäsentä kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan.
– Se on ero Nato-maan ja Naton ulkopuolisen maan välillä, Stoltenberg sanoi.
Mielipidemittauksissa asenteet Natoa kohtaan ovat kääntyneet aiempaa suopeammiksi niin Suomessa kuin Ruotsissa.
Ruotsalaislehti Aftonbladetin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 51 prosenttia ruotsalaisista haluaa liittyä Natoon. Joka neljäs ruotsalainen, 27 prosenttia, ei halua Ruotsin liittyvän Natoon, ja 22 prosenttia epäröi.
Helsingin Sanomien teettämän tuoreen mielipidemittauksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen pyrkivän sotilasliitto Naton jäseneksi. Aiemmin tällä viikolla julkaistussa Ylen kyselyssä suomalaisia Nato-jäsenyyden kannattajia oli jopa 53 prosenttia.
STT kysyi Stoltenbergiltä, odottaako hän, että Suomi tai Ruotsi hakisi Naton jäsenyyttä lähiaikoina.
Pääsihteeri ei ottanut asiaan suoraan kantaa, vaan korosti sotilasliiton kunnioittavan kunkin maan itsemääräämisoikeutta.
– Kunnioitamme suvereeneja valintoja, joita Ruotsi ja Suomi tekevät itsenäisinä, demokraattisina vapaina valtioina, Stoltenberg sanoi.
– Jos Ruotsi ja Suomi päättävät hakea jäsenyyttä, olen varma, että niistä tulee jäseniä nopeasti.
Stoltenberg on aiemminkin todennut, että Suomen tai Ruotsin jäsenyyshakemusten käsittely sujuisi teknisiltä osin nopeasti. Hän on myös arvioinut, ettei yksikään Nato-jäsenmaa vaikuta olevan epäileväinen Ruotsia ja Suomea kohtaan.
Nato tekee päätökset mahdollisista uusista jäsenistään yksimielisesti sen jälkeen, kun halukas maa on hakenut jäsenyyttä.
Brysselissä järjestettiin perjantaina Naton ulkoministerikokous, johon osallistuivat myös Suomi ja Ruotsi.
Kokoukseen otti osaa videoyhteyden välityksellä myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba. Twitterissä hän kertoi pyytäneensä Nato-mailta ripeitä, konkreettisia toimia Ukrainan tueksi.
– Toimikaa ennen kuin on liian myöhäistä. Älkää antako (presidentti Vladimir) Putinin muuttaa Ukrainaa Syyriaksi. Olemme valmiita taistelemaan. Me jatkamme taistelemista, Kuleba tviittasi.
Ulkoministerikokouksen jälkeen Stoltenberg varoitti, että tulevat päivät ovat todennäköisesti entistä synkempiä. Hänen mukaansa kuolema, kärsimys ja tuhot jatkuvat, kun Venäjän joukot jatkavat hyökkäystään eri puolilla Ukrainaa.
Naton jäsenmaat eivät kuitenkaan kannata lentokieltoalueen perustamista Ukrainan ylle.
Pohjoismaisten toimittajien haastattelussa Stoltenberg korosti, ettei Natosta tule sodan osapuolta. Jos esimerkiksi lentokieltoalue perustettaisiin ja sitä ryhdyttäisiin valvomaan Nato-maiden koneilla, syntyisi suuri riskin sodan laajenemisesta.
Stoltenberg kuvasi Euroopan tilannetta vaaralliseksi, mutta hänen mukaansa on myös vaarallista spekuloida erilaisilla vaihtoehdoilla. Hän sanoi, että nyt pitää keskittyä Ukrainan tukemiseen ja konfliktin hillitsemiseen.
– Mutta meistä ei tule sodan osapuolta, me emme lähetä Naton joukkoja (Ukrainan) ilmatilaan tai maaperälle, Stoltenberg sanoi.