Sote-valmistelu niellyt jo yli sata miljoonaa euroa – uudistuksen toteutuminen vielä epävarmaa
Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on uponnut tänä ja viime vuonna jo reilut 133 miljoonaa euroa, vaikka koko uudistuksen toteutuminen on vielä epävarmaa.
Viimeksi viime viikolla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) arvioi, että hallituksen sote-uudistus ei etene eduskunnan äänestykseen vaan pysähtyy perustuslakivaliokuntaan.
Asiantuntijoiden mukaan valmisteluun käytetyt rahat menevät ainakin osittain hukkaan, jos uudistus kaatuu.
– Tämä on aina riskinä, kun ryhdytään ennakoimaan lakien täytäntöönpanoa ennen kuin lait ovat voimassa, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.
Toisaalta Pohjolainen muistuttaa, että ainakin osa tehdystä työstä saattaa osoittautua myöhemmin käyttökelpoiseksi vaikka uudistus nyt kaatuisikin.
– Jos tätä uudistusta myöhemmin tehdään jossakin muodossa – mikä on mahdollista – niin silloinhan työ on ainakin osittain tehty valmiiksi eikä kaikki ole hukkaan heitettyä.
Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Teemu Erikssonin mukaan sote- ja maakuntauudistuksen yleiseen esivalmisteluun on myönnetty viime ja tänä vuonna reilut 61 miljoonaa euroa ja tietoteknisiin valmisteluihin reilut 72 miljoonaa euroa.
Lisää rahaa valmisteluihin myönnetään todennäköisesti vielä tänä vuonna, sillä esimerkiksi ICT-puolen rahantarpeeksi on tänä vuonna arvioitu noin sata miljoonaa euroa.
Eriksson ei halua arvioida, kuinka paljon sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun kaikkiaan menee rahaa, mutta uskoo, että valmisteluun käytettävän summan määrä kasvaa sitä suuremmaksi, mitä lähemmäs uudistuksen kulminaatiopistettä eli vuotta 2021 tullaan.
– Kun valmistelu laajenee ja syvenee maakunnissa ja esimerkiksi maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa, tuen tarve kasvaa, Eriksson sanoo.
– Nythän valmistelua tehdään aika ohkaisella henkilömäärällä valmisteltavaan toimintaan nähden.
Valtion budjettirahoituksen ohella myös kunnat ovat käyttäneet resurssejaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun.
Valmisteluhankkeissa kunnilla on ollut kymmenen prosentin omarahoitusosuus, kun loput 90 prosenttia on tullut valtion budjettivaroista.
Käytännössä kuntien omarahoitusosuus on katettu kuntien ja kuntayhtymien – kuten maakuntien liittojen ja sairaanhoitopiirien – työntekijöiden työpanoksella, joten suoraan kuntien rahaa ei sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ei ole juuri käytetty.
Tästä kesästä alkaen kuntien omarahoitusosuus putoaa viiteen prosenttiin.
– Kun nähtiin, että työ jatkuu ja aikataulut venyvät, haluttiin, että tämä työ menee enemmän valtion piikkiin eikä kuntien ja maakuntien piikkiin, muutosjohtaja Kari Hakari valtiovarainministeriöstä kertoo.