Sotastrategian asiantuntija pitää Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan yöllistä Syyria-iskua tärkeänä signaalina vailla suurta käytännön vaikutusta – toteutustapa odotetun kaltainen
Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan lauantain vastaisen yön isku Syyriaan toteutettiin hyvin odotetun kaltaisella tavalla, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti.
Hänen mukaansa sekä iskun aikataulu että volyymi olivat odotetunlaisia.
– Kun Yhdysvallat ei iskenyt yksin, tässä meni ehkä hiukan pidempään. Kolmen maan poliittinen prosessi piti käydä läpi ja koordinoida yhteistoiminta. Suhteellisen nopea reagointi kuitenkin, Jäntti sanoi STT:lle.
– Iskun toteutus oli myös hyvin pitkälti odotetunkaltainen, eli volyymiltaan hiukan isompi kuin vuodentakainen isku, joka osoittautui riittämättömäksi. Nyt iskettiin lähes tuplamäärällä ohjuksia. Sen lisäksi iskettiin kolmeen kohteeseen viimevuotisen yhden sijaan. Tässä oli myös kolme maata mukana iskemässä yhden sijaan.
Jäntti näki iskun tärkeänä signaalina Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallinnolle siitä, ettei sotarikoksesta voi päästä seuraamuksitta.
Mielenkiintoisena havaintona Jäntti piti sitä, että julkisuuteen ei korostettu iskun massiivisuutta ja näyttävyyttä toisin kuin viime vuonna.
– Tämä on ehkä jopa järkevämpää viestintää tällä kertaa, koska sotilaalliselta kannalta tai Syyrian yleistilanteen kannaltahan tällä ei ole merkitystä. Siinä mielessä on turha sitä suuruutta kauheasti tuoda esille. Mutta tämä oli tärkeä signaali.
Isku rajattiin kemiallisten aseiden tuotantoon ja varastointiin liittyviin kohteisiin. Jäntin mukaan iskujen tarkka rajaaminen kemiallisiin aseisiin lisää iskujen hyväksyttävyyttä.
Syyrian mahdollisuuksiin valmistaa ja käyttää kemiallisia aseita iskulla tuskin on käytännön merkitystä.
Syyrialla ja Venäjällä on ollut useampi päivä aikaa valmistautua iskuun, minkä lisäksi kemiallisten aseiden käytön estäminen on muutenkin vaikeaa.
– Esimerkiksi kloorikaasu on myös siviilikäytössä oleva kaasu, jota on kohtuullisen helppo hankkia. Sen hankkimisen jäljittäminen on aika vaikeaa, ja sen käytön osoittaminen jälkeenpäin on hankalaa. Eli jatkossakin, jos halutaan, niitä voidaan tehdä riippumatta iskuista.
Syyria pyrki omalla ilmatorjunnallaan torjumaan lännen ohjuksia, Venäjä puolestaan ei aktivoinut omaa ilmatorjuntaansa. Jäntin mukaan tämänkaltaisen iskun torjuminen Syyrian kalustolla on hyvin vaikeaa.
Myönteisenä Jäntti näki sen, että välitön sotilaallinen reaktio Venäjältä näyttäisi jäävän tulematta. Yhdysvallat ja Venäjä näyttävät onnistuneen käyttämään viestintäkanaviaan niin, että niiden asevoimien yhteentörmäykset on vältetty.
– Venäjä ei ensinnäkään ryhtynyt torjumaan tätä iskua. Venäjän uhkaukset vastaiskusta oli sidottu siihen, että venäläisille aiheutuu tappioita. Näin ei julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ole käynyt.
Venäjän ensireaktioissa isku on mainittu loukkaukseksi presidentti Vladimir Putinia kohtaan.
Jäntin mukaan tällä mahdollistetaan se, että vastaus voi tulla myös poliittisella eikä sotilaallisella tasolla.