Tutkimus: Toisen ihmisen koskettaminen ei herätä aina myönteistä vastakaikua, vaikka se olisi tarkoitettu ystävälliseksi eleeksi
Kosketuksen aiheuttamia reaktioita säätelevät monet tilannesidonnaiset tekijät, taustoittaa vt. yliopistonlehtori Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Niitä ovat esimerkiksi osapuolten välinen tuttuus ja koskettajan ulkoinen olemus. Olennaista on myös se, sopiiko koskettaminen tilanteeseen.
– Jos lääkäri koskettaa potilasta samalla, kun mittaa verenpainetta, tilanne on luonteva. Kosketus olkapäähän voi vähentää potilaan stressiä. Kuitenkin jos kosketukselle ei ole mitään selitystä, kosketettava saattaa lähinnä hämmentyä eikä välttämättä koe kosketusta miellyttävänä.
Esimerkiksi halaus on kosketuksen muotona varsin intiimi ja osuu käsien lisäksi sellaisille kehon alueille, joille ei useinkaan toivota vieraan ihmisen kosketusta. Halaus voi tuntua epämiellyttävältä etenkin, jos se tulee vieraalta ihmiseltä tai yllättävässä tilanteessa tai jos halauksella pyritään ilmaisemaan sellaisia tunteita, jotka eivät halattavan mielestä sovi tilanteeseen.
Kosketus aktivoi muun muassa aivojen opioidijärjestelmää, joka prosessoi sosiaalista mielihyvää ja toisaalta myös torjutuksi tulemista.
– Kosketus aktivoi myös muita aivoverkostoja, kuten tunnekeskus mantelitumaketta, joka voi reagoida voimakkaastikin uhkaavalta tuntuvaan kosketukseen. Pienikin kosketus voi aikaansaada laajoja reaktioita aivoissa, Saarinen kuvailee.
Hän oli pääkirjoittajana tutkimuskatsauksessa, joka ilmestyi 16. syyskuuta Neuroscience & Biobehavioral Reviews -julkaisussa. Kartoitus käsittelee erilaisia olosuhteisiin ja henkilöihin liittyviä tekijöitä, jotka muuttavat kosketettavan ihmisen käyttäytymistä ja neurologisia reaktioita. Analysoitavana oli 99 alkuperäistä tutkimusta.
Katsaus keskittyy kaikentyyppisiin aikuisten välisiin sosiaalisiin kosketuksiin ja niiden synnyttämiin välittömiin reaktioihin. Ulkopuolelle on rajattu kosketusten vaikutus esimerkiksi pitkäaikaisessa psykoterapiassa ja eroottinen kosketus.
Koskettajan näkyvä sairaus tai muu poikkeava ulkoinen olemus voi aiheuttaa kielteisen reaktion. Samaan voi johtaa koskettajan rikollinen tausta tai hänen kuulumisensa esimerkiksi seksuaalivähemmistöön silloin, kun kosketettava suhtautuu siihen torjuvasti.
Myös toiseen etniseen ryhmään kuuluvan henkilön kosketus voidaan kokea epämieluisana. Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tummaihoisen sairaanhoitajan kosketus nosti sydämen sykettä valkoisissa potilaissa.
– Tällaisten ilmiöiden taustalla on nähty evoluution vaikutusta. On ajateltu, että ihmisluonnossa voi edelleen olla tallella primitiivinen vaisto suojautua vieraalta heimolta. Kysymys kuuluu, kuinka näitä reaktioita saataisiin hallintaan, jotta ne eivät aiheuttaisi yhteiskunnassa haittaa.
Vastenmielisyyden tunteiden taustalla on usein ennakkoluuloja.
– On havaittu, että aiemmat epämiellyttävinä koetut kontaktit kyseisen ihmisryhmän kanssa herkistävät välttelemään kosketusta jatkossakin. Sen sijaan kielteinen tunnereaktio kosketukseen vähenee, jos taustalla on aiempia positiivisina koettuja kontakteja.