Hallituksen sote-vastine on nyt julkinen – liitteineen noin 230 sivua
Hallituksen esittämät korjaukset soten valinnanvapauslakiin tulivat julkisiksi aamulla, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti asiasta julkisen kuulemisen. Hallitus kertoi ehdotuksen pääkohdista jo eilen.
Julkisessa kuulemisessa alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kävivät läpi samat keskeiset linjaukset valiokunnalle.
Hallitus ehdottaa nyt, että maakuntien sote-keskukset voivat aloittaa toimintansa vuotta aiottua myöhemmin eli vuoden 2022 alusta. Maakunnalla on myös mahdollisuus anoa sote-keskukselle lupaa aloittaa jo aikaisemmin, vuoden 2020 alusta tai myöhemmin vuoden 2023 loppuun mennessä.
Vaiheistus tarvittiin Nergin mukaan siksi, että valmius sote-keskusten aloittamiseen on erilainen eri maakunnissa.
Perustuslakivaliokunta edellytti myös lausunnossaan, että sosiaali- ja terveyskeskusten erikoisalat pitää määritellä tarkemmin. Hallitus on nyt tuonut pykälätasolle yksitoista erikoisalaa, joista maakunta voi valita vähintään kaksi tukemaan perustason palveluita.
Mahdollisia erikoisaloja olisivat muun muassa lastentaudit, geriatria, silmätaudit, sisätaudit ja kardiologia.
Hallitus toistaa aiemman kantansa siitä, että lakiesitystä ei tarvitse notifioida EU:ssa, koska se ei sisällä kilpailua vääristäviä valtiontukia.
– Hallitus edelleen vahvisti sitä linjaansa, että EU:n kontekstissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät ovat kaikkien jäsenmaiden osalta kansallisessa päätöksenteossa tällä hetkellä. Yksikään jäsenmaa ei ole hakenut notifikaatiota, Nerg sanoi.
Lisäksi hallitus on lupautunut antamaan lisärahoitusta maakunnille, jotka eivät poikkeustilanteissa selviä itse sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Maakuntien rahoituksesta päätetään valtion talousarviossa.
– Koko tämä kokonaisuus on osa julkisen talouden suunnitelmaa, johon sisältyy uudenlainen neuvottelumenettely valtion ja maakuntien välillä. Siihen kylkeen tulevat selkeät mekanismit, jotka varmistavat, että rahoitus riittää.
Uudessa linjauksessa todetaan myös, että asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla hankitun palvelun hinta voi olla korkeintaan se, mikä on maakunnan oma kustannus – paitsi jos asiakkaan tarvitsema palvelu liittyy johonkin erityisen harvinaiseen vammaan tai sairauteen, jolloin se voi olla korkeampi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei halua vielä arvioida hallituksen sote-vastinetta eikä sitä, kuinka kauan valiokunnalla menee vastineen käsittelyyn.
– Katsotaan ensin vastine loppuun ja otetaan sitten kanta siihen, kuinka isosta työmäärästä valiokunnan näkökulmasta tule olemaan kysymys, Kiuru sanoi.
Kiurun mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta halusi julkisella kuulemisella edistää avoimuutta massiivisen sote-uudistuksen ympärillä. Hallituksen vastineessa on liitteineen kaikkiaan noin 230 sivua.
– Kyllä tässä lukemista riittää vielä juhannuksenkin pyhiksi, Kiuru huokaisi.