Sipilän hallitus jo pronssille hallituspäivissä – Suomen ennätys rikki ensi viikonvaihteessa
Toimitusministeristönä jo maaliskuulta maan asioita hoitanut Juha Sipilän hallitus on nousemassa maan pitkäaikaisimmaksi hallitukseksi.
Tulevana perjantaina hallitus saavuttaa ministeripäivissä Paavo Lipposen I ja II hallitukset, jotka ovat pitäneet kärkipaikkaa tähän saakka. Molemmille kertyi 1464 hallitiuspäivää.
Jo tänä viikonloppuna Sipilän kokoonpano saavutti ja pudotti kolmossijalta Harri Holkerin historiallisen sinipunahallituksen, joka oli vallassa 1987–1991 kaikkiaan 1458 päivää.
Suoritukseen pienen sivumaun jättää se, että poliittisena hallituksena Sipilän ministeristön päivät päättyivät jo reilu kuukausi ennen eduskuntavaaleja, kun Sipilä haki ja sai presidentiltä hallituksensa eron sote- ja maakuntauudistuksen tien katkettua.
Toimitusministeristöinä ovat joutuneet kuitenkin toimimaan muutkin hallitukset, eikä tilastoissa tehdä eroa poliittisten ja epäpoliittisten päivien välillä.
Tiettyä historiallisuutta ja eksoottisuutta kuvioon luo osaltaan sekin, ettei Sipilän ministeristön kolmatta ryhmää, Sinistä tulevaisuutta, ole enää eduskunnassa lainkaan. Perussuomalaisista kesällä 2018 irtaantunut puolue menetti huhtikuun eduskuntavaaleissa kaikki kansanedustajansa.
Vakaiden enemmistöhallitusten aika alkoi Suomessa vuonna 1983 Kalevi Sorsan IV hallituksesta. Kymmenen maan pitkäikäisimmän hallituksen joukkoon mahtuu yhdeksän vuoden 1983 jälkeen nimitettyä hallitusta.
Erikoisuutena listalla on listan kahdeksantena oleva T.M. Kivimäen porvarillinen vähemmistöhallitus, joka istui vallassa joulukuusta 1932 lokakuuhun 1936.
Kivimäen hallitus sai oppositiosta tukea sosiaalidemokraateilta, jotka pelkäsivät oikeistolaisemman hallituksen nousua valtaan.