Sipilä Tallinnassa: Kyberturvallisuus todennäköisesti osaksi EU:n syventyvää puolustusyhteistyötä
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kyberturvallisuus on oikein oivallinen esimerkki siitä, mitä puolustusyhteistyö EU:ssa voi olla.
– Kyllä se on osa puolustusyhteistyötä, silloin kun me puolustusyhteistyön nimissä puhutaan kyberturvallisuudesta, niin kyllä se pitää myös tämän elementin sisällään, Sipilä sanoi toimittajille EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Tallinnassa.
Sipilä sanoo, että kyberturvallisuus tulee todennäköisesti olemaan EU:n pysyvässä rakenteellisessa puolustusyhteistyössä yksi ensimmäisistä asioista, joista lähdetään liikkeelle.
– Tämä on myös moduuli, jota Suomi kannattaa.
Sipilän mukaan kyberturvallisuus, jos joku, on asiana sellainen, jossa EU voi tehdä enemmän.
Päätöstä kyberturvallisuuden ottamista mukaan syventyvään EU:n puolustusyhteistyöhön ei ole tehty.
EU-maat hahmottelevat parasta aikaa, minkälaisia puolustusyhteistyöhankkeita ne haluaisivat tehdä ja kenen kanssa osana EU:n pysyvää puolustusyhteistyötä.
– Tämä näyttää selvästi nousevan yhdeksi aiheeksi. Ihmettelen jos se tipahtaisi listalta pois, Sipilä sanoi.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin mielestä EU:n pitää nykyistä jämäkämmin varautua hybridivaikuttamiseen ja erityisesti vaaleihin vaikuttamiseen.
EU-johtajille Tallinnassa puhunut Limnéll nosti esille poliittisen ulottuvuuden, hybridivaikuttamisen ja erityisesti vaaleihin vaikuttamisen.
– Se on asia, mihin minun mielestäni EU:n pitää huomattavasti nykyistä jämäkämmin yhdessä sekä varautua että olla valmiudessa poliittisiin vastatoimiin, jos mihin tahansa EU:n maahan kohdistuu vaaleihin vaikuttamista, Limnéll sanoi STT:lle.
Mahdollisten vaikutuskeinojen kirjo on laaja.
– Oli se sitten tietomurtoja, tietovuotoja tai sitten niin sanotusti kyberpsykologista, eli pyritään vaikuttamaan esimerkiksi erilaisten sosiaalisten medioiden tai informaatio-operaatioiden kautta.
– Siihen on Euroopan unionissa löydyttävä enemmän poliittista jämäkkyyttä tällaiseen toimintaan vastaamiseen, Limnéll sanoi.
EU-johtajat olivat perjantaina koolla Tallinnassa digiasioihin keskittyvässä epävirallisessa huippukokouksessa.
Kokouksessa käytiin vapaamuotoista keskustelua digitalisaatiosta, mutta kokouksen ympärillä paljon huomiota sai porina EU:n kehittämisestä.
Kokonaisuutena Eurooppa on monilla digitalisaation aloilla ahtaalla, kun maailmantalouden jättiläiset Kiina ja Yhdysvallat tekevät isoja panostuksia.
– Puhuttiin paljon siitä, että olemme jääneet jälkeen teknologiassa monista maista, ja nyt meillä on kova tahtotila tietenkin ottaa tuota etumatkaa kiinni. Itse nostin esille tekoälyn – se on alue, jossa meidän kannattaa edetä ripeästi, Sipilä sanoi.
Jotta EU pysyy mukana digikehityksessä, pitää panoksia Sipilän mukaan lisätä tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Lisäksi pitää olla valmiutta yhtenäisenä markkina-alueena muuttaa lainsäädäntöä.
– Että se (lainsäädäntö) sallisi ja mahdollistaisi liiketoiminnan tällä alueella, Sipilä sanoi.
Sipilän mukaan siihen näyttäisi olevan aika hyvä yksimielisyys nyt olemassa.
Juttua täydennetty Jarno Limnéllin kommenteilla klo 18.10 ja muokattu uusilla Sipilän kommenteilla klo 20.40