Sipilä: Maatalousbudjetin leikkauksia erittäin vaikea hyväksyä
Suomen on erittäin vaikea hyväksyä komission EU:n maatalousbudjettiin esittämiä leikkauksia, linjaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Sipilä sanoi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n rahoituskehyksistä, että asiassa tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja neuvotteluja komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa.
– Teemme lujasti työtä, jotta pystymme saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen suomalaisen kestävän ja puhtaan ruoantuotannon sekä maaseudun kannalta, pääministeri vakuutti.
Sipilän mukaan maatalouden osalta myönteistä komission esityksessä oli nykyisen kahden pilarin rakenteen säilyttäminen.
– Tämän pohjalle voimme rakentaa toimenpiteitä, joilla tuemme suoraan viljelijöiden tuloa ja toisaalta voimme huomioida erityisolosuhteemme sekä ympäristöystävälliset toimenpiteet.
Pääministeri muistutti, että komissio haluaa myös lisätä kansallista toimivaltaa toimenpiteiden suunnittelussa ja niistä päättämisessä.
– Komission esittämä rahoituksen taso kokonaisuutena osoittaa, että ruoantuotanto on tärkeä osa EU:n yhteistä politiikkaa.
Sipilän mukaan Iso-Britannian lähtö Euroopan unionista jättää merkittävän aukon EU:n budjettiin.
– Lähtökohtamme on, että Britannian jättämää aukkoa ei täytetä ja nettomaksuosuutemme pysyy kohtuullisena. Emme ole kuitenkaan asemoineet itseämme tiukimpaan nettomaksajien prosenttiryhmään. Suomi on valmis investoimaan EU:n kautta, jos politiikan painopisteet ovat tasapainoisia ja hyväksyttäviä sekä päätöksillä ja EU:n toiminnalla saadaan lisäarvoa ja vaikuttavuutta.
Keskusteluissa maksuista on pääministerin mukaan hyvä erottaa puhdas jäsenmaksuosuus ja toisaalta nettomaksu.
– Jäsenmaksumme kasvaa hyvin todennäköisesti, koska BKT:mme onneksi nyt kasvaa. Se, mitä nettomaksumme on tulevaisuudessa, ratkeaa vasta, kun kaikki neuvottelut asetusten ja rahanjaon kriteerien osalta on käyty.
Sipilän mukaan Suomen päätavoitte kansallisista lähtökohdista on selvä: EU:sta Suomelle palautuvien varojen maksimointi nettomaksu samalla kohtuullisena pitäen.
– Budjetin avulla tavoittelemme myös Euroopalle johtajuutta monissa asioissa: rauhanrakentaja, ilmastopolitiikan edelläkävijä, tieteen ja innovaatioiden edistäjä ja hyödyntäjä sekä kestävän ja puhtaan ruoan tuottaja, pääministeri listasi.
Keskustan Olavi Ala-Nissilä muisteli, että EU:n budjetti on keskimäärin 86 senttiä päivässä kansalaista kohti.
– Sillä ei saa oikein kahvikuppia, mutta rauhasta se ei ole liikaa.
Ala-Nissilä huomioi, että moni salissa tuntui lähestyvän EU-budjettia kuin miesten taskumattia tai naisten kenkää: pitää olla kovin siro päältä, mutta sisälle pitää mahtua paljon tavaraa.
– Ei sen ihan niin toimi, hän opasti.
Kokoomuksen Pertti Salolainen puuttui kauppapolitiikan sekasortoiseen tilaan, kun Yhdysvallat on lähtenyt eräänlaiseen kauppasotaan ja EU:lla on sekä ulkopolitiikassa että kauppapolitiikassa eri näkemykset Yhdysvaltojen kanssa,
– Me olemme aivan uudenlaisessa vakavassa tilanteessa, jossa muun muassa viimeaikaiset tapahtumat Iranin suhteen vaikuttavat myös meille. Nyt yritykset sanovat jo, että ne eivät voi käydä kauppaa, koska tulee sanktioita.
Salolaisen mukaan myös pakolaiskysymykseen on satsattava paljon enemmän kuin tähän asti.
– Ellei tätä pakolaiskysymystä saada hoidetuksi kunnolla, silloin kyllä hukka perii, Salolainen varoitti.